• Kultainen painonnostotanko muistuttaa tavoitteesta. Joel Naukkarinen rakentaa harjoitteluaan tutkimustiedon ja kokeilujen perusteella.
    Kultainen painonnostotanko muistuttaa tavoitteesta. Joel Naukkarinen rakentaa harjoitteluaan tutkimustiedon ja kokeilujen perusteella. Kuva: Lari Lievonen

    Maatilan poika tavoittelee rannikkosoudun olympiakultaa – tukena on oma, huipputekninen valmennuskeskus

    Huippusoutaja ja lääkäri Joel Naukkarinen kehittää valmennusmenetelmiään ennakkoluulottomasti ja rakentaa kotitilalleen uutta valmennuskeskusta.
    Tilaajalle
    Koti|Urheilu
    23.8.202622:00
    Riku-Matti Akkanen

    Huippusoutaja Joel Naukkarinen uskoo olympiamenestyksen rakentuvan pitkäjänteisestä työstä, ongelmanratkaisukyvystä ja rohkeudesta kokeilla uutta.

    “Tavoittelen Los Angelesissa olympiakultaa. Se määrittää tällä hetkellä kaikkea tekemistäni”, Naukkarinen sanoo.

    Hän on voittanut arvokisamitaleita niin sisäsoudussa kuin olympialaisiin nousseessa rannikkosoudussa. Lisäksi hänen nimissään on kymmeniä Suomen ennätyksiä ja useita maailmanennätyksiä.

    Vuoden 2028 kesäolympialaisten ohella suuri etappi on 25. elokuuta Ummeljoella Kouvolassa avattava valmennuskeskus. Se nousee paikalle, jossa tulipalo tuhosi vuonna 2024 hänen harjoittelutilansa ja suvulle tärkeän entisen sikalarakennuksen.

    Suvun maatilalle on rakennettu tutkimus- ja harjoituskeskus. Oikealla näkyy tulevan lisärakennuksen perustus. Lisärakennuksessa on tarkoitus tutkia aivojen ja hermoston vaikutusta harjoitteluun.
    Suvun maatilalle on rakennettu tutkimus- ja harjoituskeskus. Oikealla näkyy tulevan lisärakennuksen perustus. Lisärakennuksessa on tarkoitus tutkia aivojen ja hermoston vaikutusta harjoitteluun. Kuva: Lari Lievonen

    Noin 450-neliöinen rakennus oli myöhemmin muutettu juhlasaliksi tanssilattioineen ja esiintymistiloineen. Myöhemmin selvisi, että palo sai alkunsa jyrsijöiden puremista sähköjohdoista, mikä on vanhoissa maatilarakennuksissa valitettavan yleinen palonsyy.

    Jo seuraavana päivänä päätin rakentaa uudet tilat. Samalla pystyn toteuttamaan ratkaisuja, joita vanhassa rakennuksessa ei voinut tehdä.”

    Ajatus on tuttu jo 33-vuotiaan mestarisoutajan lapsuudesta.

    Naukkarinen kasvoi viiden veljeksen keskimmäisenä Ummeljoen maatilalla, jossa käytännön työt kuuluivat jokapäiväiseen elämään. Isän luomutilalla rakennettiin pitkälti itse se, mitä tarvittiin.

    "Arki tilalla ja veljesten keskinäinen kisailu opettivat tarttumaan toimeen ja ratkaisemaan ongelmia”, kertoo Naukkarinen.

    Urheilijan ura alkoi yhtä lailla omatoimisesti.

    Kun kuntosaliharjoittelu alkoi kiinnostaa yläkouluikäisenä, veljekset rakensivat romuraudasta ja itse hitsaamalla kuntosalilaitteet maatilan aittaan.

    Everest-tilassa olosuhteita voidaan säädellä monipuolisesti. Tilassa voidaan muuttaa esimerkiksi ilman happipitoisuutta, lämpötilaa, ilmankosteutta ja valaistuksen aallonpituuksia.
    Everest-tilassa olosuhteita voidaan säädellä monipuolisesti. Tilassa voidaan muuttaa esimerkiksi ilman happipitoisuutta, lämpötilaa, ilmankosteutta ja valaistuksen aallonpituuksia. Kuva: Lari Lievonen

    "Nostelin siellä rautaa käytännössä joka päivä yksin tai veljieni kanssa."

    Myöhemmin sama halu ymmärtää ja kokeilla ohjasi myös opiskelupaikan valintaa.

    Naukkarinen pääsi opiskelemaan lääketiedettä Itä-Suomen yliopistoon ja kertoi heti opintojen alussa dekaanille tavoitteestaan voittaa olympiakultaa. Opinnoille laadittiin henkilökohtainen aikataulu, jonka ansiosta hän pystyi yhdistämään kaksoisuran.

    Valmistuttuaan lääketieteen lisensiaatiksi hän jatkoi suoraan väitöskirjatutkijaksi yliopiston kliiniseen tohtoriohjelmaan.

    ”Huomasin opintojen aikana, että pystyin hyödyntämään lääketieteestä oppimaani omassa harjoittelussani. Halusin ymmärtää entistä paremmin, miten ihmisen suorituskykyä voi kehittää.”

    Tutkimus johti vähitellen myös omien valmennusmenetelmien kehittämiseen.

    ”Minussa on ehkä vähän hullun tiedemiehen tai Pelle Pelottoman vikaa.”

    Joel Naukkarinen

    Kuopiossa opiskellessaan Naukkarinen alkoi rakentaa vähähappisia harjoitteluympäristöjä, koska Suomessa ei ollut mahdollista harjoitella vuoristo-olosuhteissa.

    ”Minussa on ehkä vähän hullun tiedemiehen tai Pelle Pelottoman vikaa, mutta kaiken taustalla oli halu ratkaista ongelma turvallisesti ja tutkitun tiedon pohjalta.”

    Uutta valmennuskeskusta rakentaessaan Naukkariselle oli tärkeää, ettei siitä tulisi vain hänen oma harjoittelupaikkansa.

    ”Halusin luoda ympäristön, jossa voidaan kehittää valmennusmenetelmiä ja rakentaa niiden ympärille kansainvälistä liiketoimintaa.”

    Keskuksessa voidaan säädellä esimerkiksi lämpötilaa, ilmankosteutta ja ilman happipitoisuutta harjoittelun tavoitteiden mukaan.

    Ennätystehdas-nimisessä tilassa vasemmalla on Joel Naukkarisen kehittämä ”ihmispaahtimo”. Naukkarisen käsissään pitelemän hupun kautta soutajalle voidaan syöttää haluttu kaasuseos ja luoda harjoitteluun sopiva mikroilmasto.
    Ennätystehdas-nimisessä tilassa vasemmalla on Joel Naukkarisen kehittämä ”ihmispaahtimo”. Naukkarisen käsissään pitelemän hupun kautta soutajalle voidaan syöttää haluttu kaasuseos ja luoda harjoitteluun sopiva mikroilmasto. Kuva: Lari Lievonen

    Valmennuskeskusta kehitetään Joel Naukkarisen Rowing Finn -osakeyhtiön kautta. Yritys kokoaa yhteen hänen urheilu-uransa, asiantuntijalääkärin työnsä sekä uuden valmennuskeskuskonseptin.

    Kotitilalla on hankkeessa tärkeä rooli muutenkin. Naukkarinen kertoo saaneensa jo varhain vapauden kokeilla ja rakentaa, ja saman jatkuneen aikuisenakin.

    ”Isä on ollut kaikissa projekteissani tärkein tuki. Hän on auttanut rakentamisessa, kuljettanut veneitä kilpailuihin ja ollut mukana olympiaprojektissa alusta asti.”

    Myös pikkuveli Juho Naukkarinen kuuluu Suomen rannikkosoudun maajoukkueeseen veneenkäsittelijänä eli boat handlerina. Hän vastaa veneen valmistelusta ennen kilpailua ja ottaa sen vastaan heti maaliintulon jälkeen.

    Avustajat ovat olennainen osa menestystä – kilpailut voitetaan koko tiimin voimin.

    Naukkarisella ja hänen puolisollaan, niin ikään maailmanmestarisoutaja Iida Niemellä, on pieni tytär. Arki rakentuu harjoittelun, työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen ympärille.

    Ravitsemukseen kiinnitetään paljon huomiota. Kovina harjoituspäivinä energiankulutus voi nousta jopa 7 000 kilokaloriin.

    "Lautasmallini on tavallinen, mutta annoskoko ei", Naukkarinen naurahtaa.

    Ruokapöydässä suositaan kotimaisia raaka-aineita. Kesällä omalta tilalta saadaan esimerkiksi mustaherukoita ja metsästä mustikoita. Lisäksi lautaselle päätyvät kala ja riista aina kun mahdollista.

    Naukkarinen harjoittelee talvet pääosin Espanjan Alicantessa, sillä rannikkosoutu vaatii olosuhteita, joita Suomessa ei ole ympäri vuoden. Silti hän näkee tulevaisuutensa edelleen kotitilalla Ummeljoella.

    Stratosfääri-tila on tarkoitettu palautumiseen ja sen tutkimiseen. Tilassa on erilaisia palautumista edistäviä laitteita ja välineitä.
    Stratosfääri-tila on tarkoitettu palautumiseen ja sen tutkimiseen. Tilassa on erilaisia palautumista edistäviä laitteita ja välineitä. Kuva: Lari Lievonen

    Olympiatavoitteen rinnalla hän puhuu innostuneesti tutkimuksesta ja yrittäjyydestä. Hänen mukaansa Suomessa tehdään paljon korkeatasoista tutkimusta, mutta sen kaupallistamisessa olisi vielä paljon mahdollisuuksia.

    "Tutkijat ovat usein turhan vaatimattomia. Osaamisesta voisi syntyä enemmänkin uusia ratkaisuja ja yrityksiä."

    Kilpauran jälkeen hän aikoo jatkaa tutkimustyötä, lääkärin ammattia ja valmennuskeskuksen kehittämistä. Myös erikoislääkärikoulutus odottaa vuoroaan.

    Naukkarisen mukaan hänen menestyksekäs uransa perustuu selkeään ja ennakkoluulottomaan elämänasenteeseen.

    ”Kaikki voittamani arvokisamitalit ovat oikeastaan seurausta siitä, että olen uskaltanut kehittää uusia menetelmiä ja testata niitä käytännössä.”

    Naukkarinen hyödyntää harjoituksissaan hengitysilman kaasuosapaineiden säätelyä. Harjoituksessa voidaan esimerkiksi vuorotella lisähapen ja vähähappisen ilman hengittämistä.
    Naukkarinen hyödyntää harjoituksissaan hengitysilman kaasuosapaineiden säätelyä. Harjoituksessa voidaan esimerkiksi vuorotella lisähapen ja vähähappisen ilman hengittämistä. Kuva: Lari Lievonen

    Joel Naukkarinen

    Nykyisin kuopiolainen 33-vuotias huippusoutaja ja lääketieteen lisensiaatti.

    Hallussa kymmeniä arvokisamitaleita sisäsoudussa ja rannikkosoudussa sekä useita maailmanennätyksiä.

    Tavoittelee kultamitalia Los Angelesin vuoden 2028 kesäolympialaisissa.

    Kehittää kotitilallaan Kouvolan Ummeljoella uutta valmennuskeskusta ja toimii asiantuntijalääkärinä.

    Perheeseen kuuluvat puoliso ja pieni tytär.

    Lisää aiheesta
    • Jussipekka Markkanen kasvattaa marjat kasvutunneleissa, minkä ansiosta satokausi on pidempi.

      Marjat ja sienet | Jussipekka toi etujoukoissa tunneliviljelyn Suomeen, ja nyt uusi sukupolvi jatkaa marjojen kasvatusta

      Tilaajalle
    • Antti Jakola pyörittää Vuorikosken myllyn kesäkahvilaa ja vintage-puotia yhdessä puolisonsa kanssa.

      Hyvinvointi | Antti painoi pahimmillaan 170 kiloa – ”Ensin hoidettiin mieli kuntoon”

      Tilaajalle
    • Saksalainen säveltäjänero teki aikoinaan muutaman vuoden ajan uuden kirkkokantaatin lähes jokaiselle sunnuntaille ja muille kirkkovuoden pyhäpäiville.

      Musiikki | Saksalaista säveltäjäneroa vieroksuttiin Suomessa pitkään, vaikka maailmalla hän oli tähti

    Artikkelin aiheet
    rannikkosoutu
    soutu
    valmennuskeskus
    olympialaiset
    Joel Naukkarinen
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin