Saksalaista säveltäjäneroa vieroksuttiin Suomessa pitkään, vaikka maailmalla hän oli tähti

Saksalaisen säveltäjämestarin Johann Sebastian Bachin (1685–1750) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 340 vuotta.

Barokin ja koko taidemusiikin historian merkittävimpiin tekijöihin kuulunut Bach syntyi 21. maaliskuuta silloisen juliaanisen kalenterin mukaan. Nykyisessä gregoriaanisessa kalenterissa hänen syntymäpäivänsä on hieman myöhemmin, 31. maaliskuuta.

Bachia juhlitaan ainakin Helsingin Musiikkitalossa, jossa esitetään raamatullinen vokaaliteos Johannes-passio. Yleisradio myös taltioi Radion sinfoniaorkesterin esityksen, joka on kuunneltavissa pääsiäisen aikaan tallenteena Ylen kanavilla.

Bachin sävellyksistä valtaosa on säilynyt, teoksia on tallella yli tuhat kappaletta. Laaja tuotanto kattoi lähes kaikki teostyypit paitsi oopperaa: kamarimusiikkia, sinfonioita ja konserttoja. Säveltäjän uran tuotteliain kausi alkoi vuonna 1723, jolloin hänestä tuli Leipzigin neljän pääkirkon musiikkipuolen johtaja.

”Bach sävelsi muutaman vuoden ajan uuden kirkkokantaatin lähes jokaiselle sunnuntaille sekä muille kirkkovuoden musiikkia sisältäville pyhille. Lisäksi hän sävelsi tänä aikana muutamia muita teoksia, muun muassa Johannes-Passion”, kirjoitti Bach-tuntija Olli Vilkuna kulttuurilehti Kaltiossa vuonna 2004.

Suomalaiseen musiikkikulttuuriin Bachin tuotanto alkoi vaikuttaa toden teolla vasta 1880-luvulla, jolloin saksalaissäveltäjän urkuteokset tulivat osaksi kirkkomusiikkia.

Musiikin tohtori Marianne Gustafsson Burgmann sanoo Sibelius-Akatemian Trio-lehden artikkelissaan (2024), että tätä ennen Bachin urkumusiikin nähtiin sisältävän liikaa juoksutuksia, jotka eivät sopineet aikakauden liturgiseen tyyliin.

”Suomessa tämä näkyi paitsi jumalanpalvelusmusiikissa myös varhaisempien kirkkokonserttien ohjelmistovalinnoissa”, tutkija muistuttaa.

Nykyisin Bachin sävellykset ovat vakiintuneet kiinteäksi osaksi suomalaista musiikkielämää. Säveltäjäneron teoksia esitetäänkin säännöllisesti konserteissa eri puolilla maata.

Esimerkiksi Suomalainen barokkiorkesteri (FiBO) ja Helsingin Barokkiorkesteri ovat soittaneet esityksissään useasti Bachia.

Syksyllä 2024 oli puolestaan Viinikan kirkossa Tampereella tarjolla koko kattaus Bachin teoksia Eine kleine Bachmusik -kahvikonsertissa Barokkiyhtye Baccanon tulkitsemana.

Tänä keväänä taas Helsingin Kamarijousien Bach -viikon 40-vuotisjuhlan kunniaksi järjestetään kaksi Bachin konsertoille omistettua konserttia.

Uudelleen tulkintojen ohella Bachin musiikki on innoittanut uudempaa suomalaista säveltäjäpolvea myös heidän omissa teoksissaan.

Esimerkiksi Olli Kortekankaan tekemä konsertto sai innoituksensa Bachin viidennestä Brandenburgilaisesta konsertosta.

Kekseliäimmästä päästä on espoolainen Tapiola Sinfonietta, jonka tekoälykvartetti on luonut tekoälyn avulla barokkimusiikkia – tietenkin Bachin hengessä.