

”Olemme saaneet rakkausajat takaisin”, iloitsevat 53-vuotiaat Tanja ja Sami Kallio.
Kalliot ovat kasvattaneet neljä lasta, jotka kaikki ovat aikuisia ja muuttaneet omilleen. Nyt pariskunta on asunut viiden vuoden ajan kahdestaan.
He käpertyvät joka ilta sänkyyn samaan aikaan, vaikka toista ei vielä väsyttäisi. Tämä hetki on läheisyyttä varten, kuulumiset on vaihdettu jo aiemmin päivällä.
”Elän suhteemme parasta ja vapautunutta, intohimoisinta aikaa”, Sami sanoo.
”Kotona voi pukeutua tai olla pukeutumatta, saa myös avoimesti flirttailla ja olla intohimoinen. Voimme puhua vaikeistakin asioista ilman, että tarvitsee peitellä mitään”, Sami kuvailee.
Lapsiperhevuotensa Tanja ja Sami Kallio asuivat Tampereella rivitalossa. Sami on syntynyt Lahdessa. Kotkalaislähtöinen Tanja vietti lapsuutensa Etelä-Pohjanmaalla.
Pariskunta tapasi ja rakastui toisiinsa 17-vuotiaina kristillisessä nuorisotapahtumassa.
”Nuorena meillä ei ollut aikaa tehdä yhdessä asioita ja matkustella, koska ensimmäinen lapsi syntyi, kun olimme 22-vuotiaita. Neljän lapsen kanssa elämä oli tarkkaan aikataulutettua. Myös rahat, jotka tulivat, menivät heti”, Sami kertaa.
”Isänä olin hirvittävän onnellinen siitä, että lapsemme halusivat lähteä omille siivilleen. Enemmän olisin huolissani, jos kolmekymppinen mies katsoisi täällä telkkaria päivät pitkät eikä tekisi muuta.”
Yli kolme vuosikymmentä naimisissa ollut pariskunta vakuuttaa, ettei heidän suhteensa voisi nyt niin hyvin, jos he eivät olisi hoitaneet sitä jo aikaisemmin.
”Moni tuttu on eronnut siinä vaiheessa, kun lapset ovat muuttaneet pois kotoa. Ehkä meilläkin yhteys olisi voinut kadota, jos emme olisi hoitaneet suhdettamme”, Tanja pohtii.
Ruuhkavuosinaan pari hakeutui kristilliselle parisuhdeleirille. Mitään kriisiä suhteessa ei ollut, mutta erityisesti Tanja halusi päivittää avioliiton tilannetta. Sittemmin Samikin innostui leireillä käymisestä.
”Minulle aukesi ymmärrys tietoisesta avioliitosta. Parisuhteen eteen täytyy tehdä töitä. Parisuhde ei ole tunne, vaan se on kuin urheilutreeniä”, Sami kertoo.
Myöhemmin pari hakeutui vapaaehtoistyöntekijöiksi Parempi avioliitto ry:n toimintaan. Tällä hetkellä he molemmat ovat yhdistyksessä töissä. Kristillisille arvoille rakentuva järjestö tarjoaa pariskunnille maksutta esimerkiksi tukiparin haastavassa elämäntilanteessa.

Kallioiden arjessa tehdään konkreettisia tekoja läheisyyden eteen. Etätyömahdollisuuden ansiosta he voivat syödä lounasta yhdessä kotona.
Iltaisin omien harrastustensa jälkeen he kokkaavat. Nyt uuniin ei päädy enää lapsiperheiden suosimaa makaronilaatikkoa, vaan he testailevat mielellään esimerkiksi wokkeja, risottoja tai pizzoja.
Kalliot nauttivat uuden elämäntilanteensa suomasta vapaudesta ja aikatauluttomuudesta. Aikaa parisuhteelle alkoi vapautua jo lasten ollessa teini-ikäisiä.
Nyt heillä on yhteisinä harrastuksina vaeltaminen, retkeily ja matkustelu. Perinteeksi on tullut jokakesäinen sadan kilometrin vaellus Urho Kekkosen kansallispuistossa.
”Neljän lapsen kanssa elämä oli tarkkaan aikataulutettua. Myös rahat, jotka tulivat, menivät heti.”
Kun kaksi nuorinta lasta asui vielä kotona, perhettä koetteli kriisi. Sami sai aivoinfarktin pariskunnan lomamatkalla Irlannin Dublinissa ja joutui kolmeksi viikoksi paikalliseen sairaalaan.
Pitkään arkea varjosti pelko tulevaisuudesta.
”Matto vedettiin jalkojen alta. Tunsin surua ja pidin tilannetta epäreiluna. Meillä oli ollut kaikenlaisia suunnitelmia ja haaveita. Mietin myös sitä, pääsemmekö koskaan enää vasta aloittamamme vaellusharrastuksen pariin”, Tanja muistelee.
Samin sairauskohtaus johti siihen, että pariskunta alkoi elää täysillä.
Kalliot haluavat muistuttaa muita siitä, että aina kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Siksi on tärkeää, että parisuhdetta on vaalittu koko yhteisen matkan aikana.
Osittain miehen sairastumisen ja vähän vaihtelunhalunkin vuoksi pari päätti myös muuttaa Helsinkiin lähemmäs työpaikkaa.
Sairauden tilanne osoittautui onneksi luultua paremmaksi. Pelkoa uudesta sairauskohtauksesta ei Samilla ole, ja pari on päässyt jälleen vaeltamaan.
Tänä vuonna aviopari sai myös ilouutisen: heistä tulee loppuvuodesta isovanhempia. Molemmat pitävät tärkeänä sitä, että he saavat antaa jotain hyvää lastenlasten elämään ja viettää aikaa uuden sukupolven kanssa.
”On iso rikkaus, että saamme kokea pariskuntana myös isovanhemmuuden”, Tanja sanoo.