
Jyväskylän seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja ja rovasti Pekka Puukon mukaan lapsen poismuutto lapsuudenkotoa on erittäin yleinen teema pariterapiavastaanotoilla, erityisesti 40–50-vuotiaiden ikäryhmässä.
”Voi tulla vierauden kokemus, että mitäs me tässä kahdestaan teemme. Jos parisuhde on pyörinyt vanhemmuuden ympärillä ja yhteys jäänyt ohueksi, voi olla myös tyhjyyden tunnetta”, Puukko kertoo.
Puukko korostaa, että tilanteessa on aina sekä valoa että varjoa, kun lapset muuttavat omilleen.
”Se on odotettu asia, joka mahdollistaa uuden kahdenkeskisen ajan. Samalla vanhempi voi kokea luopumisen tunnetta lapsesta.”
Parviaisen mukaan on harvinaista, että parisuhde päättyy eroon pelkän lapsen poismuuton vuoksi.
Suurin riski erota puolisosta on avioliiton ensimmäisinä vuosina. Mitä pidempään on yhdessä oltu avioliitossa, sitä pienemmäksi riski erota laskee miehillä ja naisilla.
”Lapsen poismuutto voi toimia herätteenä parisuhteen ongelmille, mutta harvoin se on eron ainut syy”, Parviainen sanoo.
Lapsen poismuutto on hänen mukaansa aihe, joka kätkeytyy usein muiden teemojen sisään. Se saattaa nousta esille, kun puoliso kertoo vaikka yksinäisyyden kokemuksesta suhteessa.
”Kadonnut yhteys toiseen on kuitenkin mahdollista löytää uudelleen: se riippuu molempien osapuolien motivaatiosta.”
”Kynttiläillallinen kun lapset ovat menneet nukkumaan, tunnin kävelylenkki kun lapset pärjäävät omillaan.”
Vuonna 2024 kirkon perheneuvontaan hakeutui valtakunnallisesti 872 paria elämänvaihekriisin vuoksi.
Johtava perheneuvoja Ilse Parviainen Kuopion perheasiain neuvottelukeskuksesta arvioi tässä joukossa olleen myös paljon niitä pareja, joita koetteli lapsen poismuutto.
”Kun talo hiljenee lapsista, tyytymättömyys parisuhteeseen voi lävähtää kasvoille”, Parviainen kuvailee.
Hänen mukaansa lapsen poismuuton jälkeen kannattaa päivittää parisuhteen tilannetta: mitä toiselta kaipaa ja toivoo.
”Meillä on tarve olla parisuhteessa toiselle tärkeä ja merkityksellinen. Kun puoliso voi vahvistaa tätä tunnetta toisessa, lapsen poismuuton aiheuttama tyhjyyden tunne voi helpottua”, Parviainen sanoo.
”On myös hyvä, jos vanhemmat voivat avoimesti yhdessä päivittää muuttunutta vanhemmuuttaan ja sopia yhteisesti myös rajoista. Nuoren taloudelliseen tukemiseen liittyvät kysymykset voivat olla sellaisia, joista on hyvä keskustella ja sopia yhteisesti”, hän neuvoo.
Toisaalta on myös tärkeää miettiä, mitä omalta elämältä haluaa ja miten pitää omasta hyvinvoinnista huolta, Parviainen muistuttaa.
Pekka Puukon mukaan parisuhteessa pitäisi ennakoida sitä, että joskus jäädään taas kahdestaan asumaan.
”Parisuhde pitäisi pitää mielessä koko aktiivisen perhe-elämän ja vanhemmuuden ajan. Parisuhteen elossa pitäminen on parasta lääkettä siihen, ettei kahdelleen jääminen muodostu ylitsepääsemättömäksi lasten lähdettyä pesästä.”
Parisuhdetta on hänen mukaansa vaalittava koko elämän ajan pienin teoin.
”Kynttiläillallinen kun lapset ovat menneet nukkumaan, tunnin kävelylenkki kun lapset pärjäävät omillaan. Yhteinen lounas työpäivän lomassa. Mieluummin usein pieniä juttuja kuin kerran suuri”, Puukko kuvailee.