Tiesitkö? Tämä erottaa trombin ja tornadon

Jos trombi sattuu iskemään omaan metsään, mielipahan määrä voi nousta melkoisiin lukemiin, sillä puut saattavat pahimmillaan näyttää tulitikkuaskista pudonneilta tikuilta. Mutta mikä tällainen yleensä heinä–elokuussa esiintyvä sääilmiö oikein on?

Trombi syntyy kuuro- tai ukkospilven voimakkaan nousuvirtauksen yhteydessä. Maan tai veden pinnassa trombin halkaisija on tavallisesti muutamista kymmenistä satoihin metreihin, ja suppilomaisen pyörteen liikkeen voi havaita pölyn, irtoaineksen tai vesipärskeiden perusteella.

Ilmassa pyörivän trombin tuulen nopeus on vähintään 18 metriä sekunnissa, ja se voi aiheuttaa huomattavia tuhoja kulkureitillään. Vesistön yllä esiintyviä trombeja kutsutaan vesipatsaiksi.

Trombiuutisia lukiessaan ei välttämättä tule ajatelleeksi, että samalla ilmiöllä on Atlantin toisella puolella eri nimi. Eurooppalaistrombien Amerikan-sisaruksia nimittäin kutsutaan tornadoiksi.

Näitä trombiksi tai tornadoksi kutsuttuja sääilmiöitä on havaittu kaikissa maanosissa Etelämannerta lukuun ottamatta.

Planeetan pahimmat tornadotuhot ovat sattuneet Yhdysvalloissa, jossa Meksikonlahden lämmin ilma ja Keskilännen isot tasangot muodostavat otolliset tornado-olosuhteet.

Arkikielessä trombeiksi saatetaan kutsua myös toisenlaista pyörreilmiötä, nimittäin pölypyörteitä. Pölypyörteet ovat lyhytikäisiä pyörteitä, jotka syntyvät yleensä pilvettömässä säässä eivätkä ukkos- tai kuuropilven yhteydessä.

Pölypyörteet ovat pienempiä ja vähemmän voimakkaita kuin trombit, ja niiden halkaisija on yleensä muutamasta metristä noin kymmeneen metriin. Ne voivat nostaa mukaansa kevyitä esineitä ja pölyä, mutta eivät aiheuta suuria tuhoja.

Lähteet: Ilmatieteen laitos, Tieteen Kuvalehti