Kuinka paljon jouluruokaa tarvitaan? Näin jokaiselle riittää, eikä hävikkiä tule
Ruuan menekin arvioimisessa auttaa, jos joulupöydän ruokia voi ottaa esille vähän kerrallaan pakastimesta tai jääkaapista, neuvovat Martat.
Kolmen kilon kinkku riittää yhdelle syöntikerralle 10–15 hengelle paistohävikistä riippuen. Kuva: Jaana Kankaanpää, Sanne Katainen, Janiko KemppiJouluruuan riittävyys suurperheelle tai isolle joukolle sukulaisia ja läheisiä on ikuinen haaste. Stressiä tulee toisaalta jo vähemmästäkin määrästä ihmisiä.
Aaton ateria on monelle vuoden kallein. Se voi lisätä päänvaivaa, kun juhlaruoka on saatava riittämään.
”Moni suomalainen saattaa kokea häpeää, jos ruoka loppuu kesken. Toivoisin, että suomalaiset pääsisivät siitä eroon. Ei ole huonon emännän merkki, jos santsikierroksella jokin sortti ruokaa loppuu kesken. Sitten voi santsata muita tarjottavia”, sanoo Marttaliiton kehittämispäällikkö Taru Karonen.
Etukäteen kannattaa listata allergiat, erityisruokavaliot ja ihmisten mieltymykset, jotta pystyy arvioimaan, mitä pöydässä kuluu ja mitä ei. Karonen painottaa, että ikääntyneet ja lapset ovat usein niukkaruokaisempia. Toisaalta teini saattaa syödä saman verran kuin aikuinen.
”Lapset voivat olla valikoivia persoonia. Sillit, kalat ja mäti eivät yleensä maistu heille. Kehotan kuitenkin tarjoamaan lapsille kaikkea enkä ostamaan heille ranskalaisia ja lihapullia. Sormiruokaa syövälle vauvalle tarjoaisin suolaamattomia paahdettuja juureksia ja uunissa kypsennettyä kalaa.”
Näin paljon varaat jouluruokaa isolle seurueelle
Ohje pätee aikuisiin ja teini-ikäisiin.
Määrät ovat viitteellisiä yhden ateriakerran määriä.
Mitä useampaa sorttia on pöydässä, sitä vähemmän kutakin tarvitaan.
– Kinkkua, kalkkunaa tai vegaanista pääruokaa, kuten seitania, 150–180 grammaa per aikuinen. Kolmen kilon kinkku riittää yhdelle syöntikerralle 10–12, jopa 15 hengelle paistohävikistä riippuen, ja paistohävikki vaihtelee 20–30 prosentin välillä.
– Päälisäkettä 150–200 yhteensä grammaa per henkilö. Päälisäkkeisiin kuuluvat esimerkiksi laatikot ja perunat. Esimerkiksi kolmesta 700 gramman valmislaatikosta tulee 210 gramman annos per henkilö.
– Graavilohta, kylmäsavulohta tai siikaa esimerkiksi 50 grammaa per henkilö.
– Limppua 2 viipaletta per henkilö.
– 8 hengen riisipuuro tulee neljästä desistä riisiä ja 2 litrasta kevyt- tai täysmaitoa tai kasvipohjaista juomaa.
– Salaattia, esimerkiksi rosollia noin 75 grammaa per vieras.
– Joulutorttuja 1–2 per henkilö.
– Mätiä, sillisalaattia ja sienisalaattia kuluu vähiten. Varaa niitä vain vähän niille, jotka niistä tykkäävät.
Jos on tärkeää, ettei ruoka lopu kesken ja on toisaalta vaikeaa arvioida ruuan menekkiä, ruokien olisi hyvä olla sellaisia, että niitä voi ottaa esille vähän kerrallaan jääkaapista tai pakastimesta, Karonen neuvoo.
”Pakastimeen tulee laittaa vain tuoreita ruokia, ei esimerkiksi jo kerran pöydässä ollutta kalaa. Pakastaa voi ainakin laatikoita, kypsennettyä kalkkunaa tai kinkkua, tuoretta graavilohta tai siikaa ja joulutorttuja.”
Mikäli rahatilanne on tiukka, kannattaa miettiä, tarvitseeko ostaa esimerkiksi sellaista laatikkoa, josta kukaan ei oikein pidä ja riittääkö vain yksi kala. Kalaan, kinkkuun ja kalkkunaan menee valtavasti rahaa, mutta juurekset ovat toki edullisia, Karonen sanoo.
”Vaikka itse tekemällä säästää rahaa, pitää olla itselleen armollinen. Voi myös pyytää vieraita tuomaan osan ruoista. Myös kaupasta ostetut puolivalmisteet ovat ihan ok.”
Hyvä vinkki on kirjata tänä vuonna ylös jouluruokien ostomäärät ja niiden menekki. Näin pystyy varautumaan ensi vuoden jouluateriaan paremmin ja tietää, mikä maistuu ja mikä ei.
Jos jouluruokaa ei jaksa enää kolmantena päivänä syödä, voi esimerkiksi kinkusta tai kalkkunasta tehdä suolaisen piirakan, Karonen neuvoo.
Jotain jälkiruokaa halutaan myös usein hankkia. Mutta paljonko perhe tai suku jaksaa sitä syödä maittavan juhla-aterian jälkeen?
”Torttuja tekisin valmistaikinasta sen verran kuin syödään. Niitä voi tehdä lisää vaikka joulupäivänä tai tapaninpäivänä. Suklaakonvehteja tulee usein lahjaksi, eli niitä ei kannata varata paljon. Toisaalta en tiedä ketään, joka olisi joutunut heittämään suklaata roskiin eli kyllä ne syödyksi tulevat.”
”Glögi säilyy sokerin vuoksi hyvin. Sitä voi lämmittää uudelleenkin.”
Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran joulukuussa 2023.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
