Tunnetko Suomalaiset perinneleipomukset? Kokeile näitä herkkuja kotimaanmatkalla

Kesälomalla kannattaa testata paikallisia leipomoherkkuja. Suunnaksi kannattaa ottaa esimerkiksi torikahvila tai -myymälä, josta löytyy varmasti herkkuja kaikkien makuun. Jo vierailulla paikalliseen ruokakauppaan vastaan tulee varmasti jotain uutta.

Leipätiedotus ry keräsi yhteen esimerkkejä eri paikkakuntien leipomoherkuista, joita kannattaa testata. Moniko niistä on jo itsellesi tuttu?

Etelä-Karjalan tunnettu paikallisherkku on ohut, noin kämmenenkokoinen perunakakkara eli lepuska tai leposka. Herkku on tyypillinen erityisesti Lappeenrannassa ja sen lähialueilla, mutta se on levinnyt myös laajemmalle alueelle.

Etelä-Savon oma herkku on savonlinnalainen lörtsy eli litteä lihapiirakka. Se täytetään perinteisesti joko suolaisella tai makealla täytteellä. Suolaisessa versiossa maistuu tavallisesti jauheliha ja riisi, kun taas makeassa omenahillo.

Mikkelin alueella kannattaa testata mustikkakukkoa eli rättänää ja ryynirieskaa eli röpörieskaa. Mustikkakukossa on mustikkatäytettä ruistaikinan sisällä. Ryynirieska leivotaan ohraryyneistä ja siinä on rapea pinta sekä pehmeän sitkoinen sisus.

Rättänässä on runsaasti mustikkaa. Kuva: Lari Lievonen

Rallista tuttu alue on saanut oman herkkunsa, rallitortun. Kyseessä on kuuluisa herkkupiiras, jonka juuret juontavat yli 50 vuoden taa. Rallitorttu on syntynyt Jyväskylän rallien suomalais-ruotsalaisena rallimiesten yhteistyönä.

Näillä alueilla leivotaan ohrarieskaa, jonka ulkonäkö ja maku vaihtelevat jonkin verran maakunnittain. Yhtä oikeaa tapaa ei ole rieskaa valmistaa, mutta suurimmalle osalle ohrarieska on ohut, litteä ja vaalea leipä, jota ei kohoteta.

Toinen lappilainen ja koillismaalainen kahvipöydän herkku on kampanisu, jonka muoto ja maku ovat säilyneet sukupolvelta toiselle. Leivonnainen leikataan kampamaiseksi ennen paistamista, mikä tekee siitä helposti tunnistettavan.

Tämä alue tunnetaan rievästä, eli vaaleasta, pehmeästä ja kuohkeasta leivästä. Kyseessä on sekä arjen että juhlan leipä. Kannattaa myös testata perinteistä ruisreikäleipää, jota leivotaan hapatetusta ruisjuuritaikinasta ja paistetaan kiviuunissa.

Pohjois-Karjalassa on useita paikallisia herkkuja, joista varmasti tunnetuin on karjalanpiirakka. Erikoisuutena voi nostaa vatruskan, joka on hiivataikinapohjainen avoin leivonnainen, jonka keskelle laitetaan makeaa tai suolaista täytettä.

Toinen herkullinen paikallisherkku on tsupukka. Se on kaksin kerroin taitettu ruis- tai vehnäpohjainen piirakka, jonka sisällä on ohra- tai perunatäyte. Se paistetaan pannulla tai uunissa.

Sultsina taas on ohueksi kaulittu ruisrieska tai -lettu, jonka sisään kääritään esimerkiksi riisipuuroa tai perunamuusia.

Tältä alueelta tulevat erilaiset kukot, kuten kalakukko, lanttukukko ja perunakukko. Ne leivotaan ruiskuoreen ja kypsytetään pitkään uunissa. Perinteisesti kalakukko on ollut täyttävä eväsruoka.

Kalakukko on täynnä makua. Kuva: Sami Karppinen

Satakunnan maakuntaleipä on kakko eli pyöreä hiivaleipä, johon käytetään perinteisesti ohrajauhoja. Kakko on parhaimmillaan uunituoreena voin kanssa. Kuminalla maustettu ruisleipä on myös tyypillinen tämän alueen leipomoherkku.

Näiden alueiden yksi tunnetuimmista leipomotuotteista on lähes musta, tiivis ja makea saaristolaisleipä. Kun saaristolaisleipää leivotaan perinteisellä tavalla, kuluu siihen kolme päivää.

Varsinaissuomalainen herkku on myös piispanmunkki, joka tunnetaan muualla berliininmunkkina. Piispanmunkin nimi tulee Turusta, jossa sijaitsi Suomen ensimmäinen piispanistuin. Piispanmunkin eli piispiksen kuorrutus on ollut tiettävästi alun perin valkoinen, kuten piispan liperit.