• Lieksassa valmistetaan eniten tätä pääsiäisherkkua – arvaatko heti, mitä?

    Pashaperinne jatkuu Lieksan Laatuherkkujen toimitusjohtajan mukaan vahvana Suomessa. Mutta mikä erottaa perinneherkun muista rahkatuotteista?
    Tilaajalle
    Lieksan Laatuherkkujen toimitusjohtaja Teijo Lyytikäinen testaa päivän pashan.
    Lieksan Laatuherkkujen toimitusjohtaja Teijo Lyytikäinen testaa päivän pashan. Kuva: Jarno Artika
    Koti|Ruoka
    17.4.202519:00
    Janiko Kemppi

    Lieksan Laatuherkut on valmistanut Lieksassa pashaa jo 1970-luvulta lähtien. Tuolloin Matti Lyytinen kehitti Valiolle herkun, jota alettiin valmistaa vuonna 1994 omalla merkillä, kun Valio lopetti meijeriyksikön toiminnan. Matti Lyytinen jäi eläkkeelle vuonna 2004, jolloin hänen poikansa Teijo Lyytinen otti ohjat käsiinsä.

    ”Pashan historia Itä-Suomessa on vahva karjalaisen ortodoksiperinteen vuoksi. Siitä ajatus pashan valmistamiseen aikoinaan lähti”, Lieksan Laatuherkkujen toimitusjohtaja Teijo Lyytinen kertoo.

    Kilpailijoita pashakentällä ei juurikaan ole, vaan Lieksan Laatuherkut on ylivoimaisesti suurin pashan valmistaja Suomessa.

    ”Pashaa valmistetaan sesonkina 3–4 päivää viikossa. Valmistamme kymmeniä tuhansia annoksia viikossa”, Lyytinen sanoo.

    Pashapurkkeja valmistuu sesongin aikana kymmeniä tuhansia.
    Pashapurkkeja valmistuu sesongin aikana kymmeniä tuhansia. Kuva: Jarno Artika

    Pashasesonki alkaa tammikuussa ja jatkuu pääsiäiseen. Kun varastot on myyty tyhjäksi, joutuvat pashan ystävät odottamaan herkkua ensi vuoteen.

    Lyytisen mukaan pashan kysyntä kasvoi vuonna 2008, kun Yle teki perinneherkusta suuren jutun, joka näytettiin myös televisiossa.

    ”Myynti tuplaantui siitä ja vuosituhannen vaihteesta myynti on kolminkertaistunut. Kun kuluttaja löytää tuotteen, ostaa hän todennäköisesti sitä myös uudelleen”, Lyytinen toteaa.

    Pashan raaka-aineet liikkuvat suljetussa sammiosysteemissä sammiosta toiseen, Valmistustilassa tuoksuu todella herkulliselta, kerman ja vaniljan tuoksu täyttää tilan.
    Pashan raaka-aineet liikkuvat suljetussa sammiosysteemissä sammiosta toiseen, Valmistustilassa tuoksuu todella herkulliselta, kerman ja vaniljan tuoksu täyttää tilan. Kuva: Jarno Artika

    Mutta mikä tekee pashasta erityistä? Kyseessä on täysin omanlaisensa tuote, jota ei voi verrata esimerkiksi maitorahkaan. Pashassa on mm. rusinahilloa ja rahkavoita, ja käsin tehty heraerotus tekee siitä ainutlaatuisen.

    ”Teemme heraerotuksen vanhanaikaisella tavalla käsin, eli emme separoi tuotetta. Näin saamme aikaan erittäin korkean kuiva-ainepitoisuuden ja laadukkaamman massan.”

    ”Perinteisessä pashassa, jota on tehty kotona, on kovempi rakenne. Ne ovat pyramidipashoja, joita Lieksan meijerilläkin tehtiin vielä 1980- ja 1990-luvuilla. Meillä rakenne on pehmeän silkkinen. Raaka-aineina käytämme kotimaista maitoa, kananmunan keltuaista ja voita. Yksi tärkeä ainesosa on myös appelsiininkuori.”

    Pasha eroaa paljon muista rahkatuotteista.
    Pasha eroaa paljon muista rahkatuotteista. Kuva: Jarno Artika

    Pashaa syödään ympäri Suomea. Lyytisen mukaan missään tapauksessa kyseessä ei ole vain Itä-Suomen juttu, vaan suurin myynti tapahtuu väestötiheyden mukaan.

    Pashan valmistus on Lieksan Laatuherkulle todella tärkeää. Valmispuurojen jälkeen pasha on yksi tärkeimpiä tuotteita yritykselle.

    Lyytinen uskoo, että pasha maistuu suomalaisille myös tulevaisuudessa.

    ”Uskon, että pasha tulee pysymään pääsiäisherkkuna suomalaisten pöydissä, mitä myyntitilastotkin näyttävät. Pasha on vakiinnuttanut asemansa”, Lyytinen sanoo.

    Juttu on julkaistu ensimmäisen kerran 30.3.2024.

    Lisää aiheesta
    • Hernekeitto kuuluu jokaisen torstain ja myös laskiaisen ruokalistaan. Syy johtuu Suomen katolisesta historiasta. Tukevaa ruokaa syötiin torstaisin, sillä perjantai oli paastopäivä.

      Kulttuuri | Torstainen hernekeitto on jäänne ajalta, kun uskonto laittoi väen Suomessa paastolle – tutkimusten mukaan perinne saattaa ehkäistä syöpää

      Tilaajalle
    • Rahkasta valmistettu jälkiruoka pasha siirtyi suomalaisten pääsiäispöytiin siirtokarjalaisten mukana Venäjältä.

      Kulttuuri | Monet pääsiäisruoat ovat venäläis-karjalaista alkuperää mutta tätä perinteistä herkkua nautittiin aluksi vain Varsinais-Suomessa ja Hämeessä

    • Muflonin savustettu viulu.

      Ruoka | Harvinainen pääsiäispaisti on löytänyt asiakaskuntansa ‒taantuma ei näy myynnissä

      Tilaajalle
    • Porter-oluita, luostarityylisiä trappisteja, stouteja, vahvaa belgialaista luostariolutta. Tarjontaa Alkon hyllyssä on moneen makuun.

      Ruoka | Pääsiäinen on lyhyt sesonki panimoille, mutta pääsiäispöytään sopivia oluita on tarjolla läpi vuoden — mämminkin kera

      Tilaajalle
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 2

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle