Jukka Keskitalo on toiminut Oulun hiippakunnan piispana vuodesta 2018 lähtien. Kuva: Teija SoiniPiispa Jukka Keskitalo näkee suomalaisessa metsäkeskustelussa uskonnollisia piirteitä
MT:n kolumnistina aloittava Oulun piispa Jukka Keskitalo pitää luonnonsuojelijoiden ja tuottajaväen välistä vastakkainasettelua keinotekoisena.TilaajalleOulun hiippakunnan piispalta Jukka Keskitalolta eivät työt lopu tekemällä kesken.
Keskitalon vastuualuetta voi hyvin perustein kuvailla niin henkisessä kuin maantieteellisessäkin mielessä valtavaksi: Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alueet kattavaan hiippakuntaan kuuluu 46 prosenttia koko Manner-Suomesta.
Ja vaikka piispan arki koostuukin pitkälti seurakuntavierailuista, hiippakunnan hallinnosta sekä seurakuntien ja pappien toiminnan valvomisesta, kuuluu siihen myös olennaisena osana julkiseen keskusteluun osallistuminen.
MT:n Hengähdyspaikka-kolumnistina aloittava Keskitalo katsoo vastuukseen tuoda julkiseen keskusteluun erityisesti niin sanottua ”kirkon eettistä näkökulmaa” ja kysyä kysymyksiä siitä, miten esimerkiksi sosiaalialan leikkaukset vaikuttavat yhteiskunnassa heikoimmassa asemassa oleviin.
”Ajattelen, että kirkon omin alue ei ole lähteä suoraan talouspoliittiseen debattiin, vaan tuoda esimerkiksi diakoniatyön ikkunasta esiin se, mitä niin sanotusti näkyy, eli että minkälaisia vaikutuksia tällaisilla päätöksillä on ihmisten arkeen.”
Keskitalon katsannossa kirkon tehtävä on siis harjoittaa haastavaa nuorallatanssia, sillä sen tulisi hänen mukaansa olla samaan aikaan yhteiskunnallisesti relevantti mutta puoluepoliittisesti sitoutumaton.
Keskitalo ajattelee, että luonnonsuojeluväkeä ja tuottajaväestöä on kestävyysteemojen osalta ajettu turhankin paljon vastakkain.
Ajan ilmiöistä puhuttaessa Keskitalo nostaa toistuvasti esiin huolen yhteiskunnan polarisoitumisesta ja vastakkainasettelun voimistumisesta.
Muun muassa metsäkeskustelussa hän näkee osin samanlaista ehdottomuutta kuin uskonnollisessa fundamentalismissa, jossa pelkän oman totuuden tunnustaminen johtaa usein jyrkkiin näkökantoihin.
Kun muiden kuin oman ryhmän ajatuksia ja tunteita ei edes yritetä ymmärtää, on juuttuminen jakolinjoja voimistavaan noidankehään helposti valmis.
Jyrkkien näkökantojen Keskitalo ajattelee kumpuavan paljolti siitä, etteivät ihmiset yksinkertaisesti tunne riittävän hyvin muuta kuin omaa todellisuutta koskevia asioita. Siksi erilaisten elämänpiirien tunnetuksi tekeminen olisi hänen mielestään näinä aikoina erityisen tärkeää.
Keskitalo omistaa metsää myös itse kotiseudullaan Tornion Karungissa. Kuva: Teija Soini”Ehkä yhteiskunnissa, joissa monikulttuurisuus on ollut läsnä pidempään, saatetaan sietää erilaisuutta paremmin.”
Esimerkiksi luonnonsuojeluväkeä ja tuottajaväestöä on Keskitalon mukaan kestävyysteemojen osalta ajettu mediassa viime aikoina turhankin paljon vastakkain.
”En usko, että se todellisuus on kuitenkaan ihan sitten niin mustavalkoista kuin joskus tässä keskustelussa näyttää. Pienenä kansakuntana toistemme ymmärtäminen on ollut meidän voimavara ja sitä tarvitaan myös jatkossa näissä kysymyksissä.”
Kirkon oma näkökulma metsäkeskusteluun tulee Keskitalon mukaan Raamatun alkulehdiltä.
”Jumala antoi ihmiselle tehtäväksi viljellä, eli antoi oikeuden saada maasta ja metsästä elantonsa ja hyödyntää sitä, mutta tehtäväksi annettiin myös varjella, ja se tarkoittaa sitä, että sen viljelyn täytyy olla kestävää. Se ei voi olla niin, että metsästä otetaan enemmän kuin se antaa.”
Metsäkeskustelun lisäksi Keskitalo on ollut näkevinään suvaitsevaisuuden puutetta niin Suvivirsi-kiistassa kuin esimerkiksi lehtien sivuilla toisinaan toistuvassa kaupunkien ja maaseudun välisessä vastakkainasettelussakin.
Keskitalo arvelee, että osaltaan kiistoissa voi olla kyse siitä, että monikulttuurisessa mielessä Suomi on vielä hyvin nuori yhteiskunta.
”Ehkä semmoiset yhteiskunnat, joissa monikulttuurisuus on ollut läsnä pidempään, sanotaan nyt Saksa, Ranska ja Ruotsikin, niin väittäisin, että siellä saatetaan olla jopa jollakin tavalla suvaitsevaisempia yhteiskuntina ja sietää erilaisuutta paremmin.”
Piispa Keskitalon mukaan yksi kirkon tehtävistä on nostaa julkisuuteen pohdintoja eettisistä valinnoista. Kuva: Teija SoiniOulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo
Syntyi 1962 Aapajoen kylässä maanviljelijäperheen viidentenä ja nuorimpana lapsena.
Ylioppilas 1981, Tornio. Teologian maisteri 1988 ja tohtori 1999, Helsingin yliopisto. Väitöstutkija 1992–1993.
Pastorina Jyväskylän seurakunnassa 1988–2000 ja kirkkoherrana 2000–2010. Kirkkohallituksen kansliapäällikkönä 2010–2018. Toiminut Oulun hiippakunnan piispana vuodesta 2018 alkaen.
Harrastaa hiihtoa, penkkiurheilua, lukemista ja mökillä puuhastelua.
Asuu Oulussa, naimisissa, kolme tytärtä.
Tiesitkö: Jukka Keskitalon nuorin tytär, yleisurheilija Saara Keskitalo, juoksi 100 metrin aitajuoksun Suomen ennätyksen 12,64 kesäkuussa 2026.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
