Pakanallisen pääsiäispupun taustan tietää vain harva

Pääsiäislauluissa seikkailevat kukot, kanat ja keltaiset tiput sekä tietenkin suloiset pääsiäispuput.

Ei pidä unohtaa myöskään luudillaan liihottavia pääsiäisnoitia, keväällä ensimmäisenä kukkaan puhkeavia pajunkissoja tai värikkäitä pääsiäismunia.

Pääsiäisen laulut voidaankin jakaa uskonnollisiin ja maallisiin sävelmiin. Edellä mainitut laulujen aiheet luetaan tavallisesti ei-uskonnollisiksi.

Pääsiäislauluja ei yleensä ole julkaistu erillisinä laulukirjoina samalla tavalla kuin joululauluja. Harvemmin myöskään järjestetään varsinaisia "pääsiäislaulutilaisuuksia".

Pääsiäinen on inspiroinut varsinkin lastenlauluja eri vuosikymmeninä.

Minnan pääsiäismuna (1971) on Marjatta Pokelan sanoittama ja Einari Marvian säveltämä laulu, jonka aiheena on pääsiäisen ilo ja yllätyksellisyys.

Soili Perkiön säveltämä ja Hannele Huovin sanoittama Kanapolkka (2010) taas esittelee eri värisiä kanoja ja niiden ominaisuuksia. Kappale löytyy useista lastenlaulukokoelmista.

Pupun pääsiäisyllätys on puolestaan nuoremman polven lauluntekijän Matleena Hurskaisen kappale, jossa kuvataan pääsiäispupun valmistautumista keväiseen juhlaan.

Luuta-akat hyörii on lastenlaulu, jota lauletaan Piiri pieni pyörii -sävelmällä. Siihen liittyvässä leikissä lapset pyörivät piirissä ja esittävät laulun sanojen mukaisia liikkeitä. Pääsiäisaiheista laulua käytetäänkin paljon varhaiskasvatuksessa.

”Kuuntelu, laulaminen ja liikkuminen musiikin mukaan ovat merkittäviä arvoja lapsen kasvulle ja kehitykselle. Musiikki on keskeisenä osana leikki-ikäisen lapsen päivässä”, muistuttaa Outi Pappi Savonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetyössään (2016).

Vaikka itse laulut eivät olisikaan uskonnollisia, niissä esiintyy paljon sekä kristillistä että esikristillistä symboliikkaa.

”Pääsiäismuna on ylösnousemuksen ja uuden elämän vertauskuva. Munan kuori on kova kuin Jeesuksen suljettu hauta, josta elämä murtautui ulos”, toimittaja Anu Heikkinen kirjoitti Kirkko ja kaupunki -lehden jutussa vuonna 2015.

Munan symboli juontaa juurensa kauas pakana-aikaan, jolloin se edusti luomista ja hedelmällisyyttä. Pääsiäispupu viestii niin ikään elämän voittokulusta, sillä jänis oli germaanisen kevätjumalatar Ostaran lemmikki.

MTV3:n vuonna 2013 haastatteleman Suomen Kirjallisuuden Seuran tutkijan Juha Nirkon mukaan pääsiäiskukko on kristillinen symboli, jonka esikuva löytyy Raamatusta. Kukko nimittäin havahdutti laulullaan Pietarin, joka oli juuri kieltänyt Jeesuksen kolmesti.

Pääsiäistarinan palmunlehvien pohjoinen vastine ovat pajunkissaoksat, onhan paju ainoa pohjolassa pääsiäisen aikaan kukkiva puu.

Itä-Suomessa lapset toivottavat koristelluilla pajunoksilla virpomalla naapureille onnea palmusunnuntaina. Lännessä taas virpojat esiintyvät pääsiäisen aikaan noitina eli trulleina.