Salla Savolainen on tehnyt pahvikirjoja pienemmille ja paperisivuisia kirjoja isommille lapsille. Kuva: Salla Savolainen & Riikka Turkulainen / WSOY
Salla Savolainen punkee työmaille kirjoittaakseen kirjoja, joiden lukijat huomaavat pienimmätkin kömmähdykset
Lastenkirjat pursuavat luontoa ja tunnetaitoja. Salla Savolainen haluaa kertoa asfaltista ja isoista koneista.Tilaajalle
Työmaat ovat Salla Savolaisen mielestä äärettömän kiinnostavia. Hänen kirjoittamansa ja kuvittamansa asfalttia, betonia, romua ja kiveä käsittelevät kuvakirjat ovat myös lasten suursuosikkeja. Kuva: Jarno MelaIdea työmaa-aiheisesta kuvakirjasarjasta oli oikeastaan monen pienen ajatuksen summa. Salla Savolaisen työpöydälle saapui kuvitettavaksi ruotsalainen kirja, jossa tehtiin tietöitä.
Kun kirjan sivuille piti loihtia asfalttikoneita, alkoi mieli askaroida, mitä tuo kaikkialla ympärillä levittäytyvä aine lopulta onkaan.
”Yks kaks ajattelin, että Asfalttia! olisi hyvä nimi kirjalle”, Savolainen muistelee.
Ja niinhän se olikin. Keväällä 2021 ilmestyi lasten kuvakirja asfaltista. Sen jälkeen vuorossa olivat betoni, romu ja kivi. Savolaisen kirjoista on tullut isoja koneita fanittavien lasten perheissä nopeasti moderneja klassikoita.
Suomalainen kuvittajakunta on naisvaltainen. Jossain vaiheessa Savolaisesta alkoi tuntua, että se vaikutti jo liikaa siihen, millaisia kuvakirjoja Suomessa ylipäätään julkaistaan.
”Luonto ja tunnekasvatus ovat isoja ja tärkeitä aiheita. Mutta missä on se toinen puoli?”
Moni lapsi asuu betonista valmistetussa talossa ja kulkee asfalttiteitä, mutta niitä ei kuvakirjoissa juuri käsitelty.
”Minua alkoi mietityttää, että tarvittaisiin muunkinlaisia kirjoja. Etenkin poikia tuntuvat kiinnostavan koneet, mutta sitä tarjontaa oli todella vähän.”
Nyt Savolaisen työpöydällä on Puuta!-niminen kirja, joka ilmestyy noin vuoden päästä. Se kuljettaa lukijan nimensä mukaisesti metsähommiin.
Kuvakirjoista tutun työmaapäällikkö Kyöstin esikuva on Savolaisen mies.
Savolaisen kirjoja voi pitää tietynlaisina työmaiden pikakursseina. Koneista puhutaan niiden oikeilla nimillä eikä yksityiskohdista ole pulaa.
Kun Savolainen alkaa tutustua uuteen aiheeseen, hän vänkää itselleen pääsyn työmaalle.
”Sehän ei ole ihan helppoa turvamääräysten takia. Vierailulta tarttuu mukaan tietynlainen tunnelma ja puhetapa.”
Lisäksi Savolainen napsii tabletillaan kuvia joka suunnasta. Usein hänellä on mukana myös drooni, jonka avulla hän saa isot koneet ikuistettua myös ylhäältä päin.
Lisäksi Savolainen lukee ammattilehtiä, opinnäytetöitä, raportteja ja selontekoja. Uutta puukirjaa varten hän on ahminut Youtube-videoita metsäkonekuskeista ja tukkirekoista.
Vaikka Savolainen on työmailla ummikko, löytyy kotoa alan osaamista. Itse asiassa nyt seuraa paljastus: kuvakirjoista tutun työmaapäällikkö Kyöstin esikuva on Savolaisen mies.
Lastenkirjailijalle tärkeä taito on jäädä ihmettelemään kaikkein arkisimpia asioita – kuten vaikka asfalttia. Niin lapsetkin tekevät. Kuva: Jarno MelaLastenkirjoja tehdessä on tärkeää kertoa monimutkaisista töistä riittävän yksinkertaisesti.
Toisaalta pienten lasten kiinnostusta työmaihin ei kannata aliarvioida. Monessa kodissa jälkikasvu osaa varmasti nimetä vanhempiaan paremmin kaikenmoiset työkoneet.
”Kyllä minua hämmästyttää, kuinka fiksuja lapset ovat ja kuinka paljon he tietävät.”
Kerran eräs äiti lähetti Savolaiselle kuvan lapsensa palikkaleikeistä. Tenava ei suinkaan rakentanut torneja, vaan palikat olivat värimetalleja, joita lapsi käsitteli romuasemalla.
Nuorella lukijakunnalla on Savolaiselle myös uusia ideoita.
”Ihan vastikään parilta lapselta tuli ehdotus, että enkö voisi tehdä kirjaa öljystä. Se on kiinnostava aihe, eikä ollut tullut minulle mieleenkään.”
Savolainen on saanut viestejä myös aikuisilta. Eräs isoisä halusi kiittää perusteellisista kirjoista, koska niiden avulla lapsenlapsille oli helppo kertoa, millaisissa hommissa ukki oli ollut.
”Kyllä minua hämmästyttää, kuinka fiksuja lapset ovat ja kuinka paljon he tietävät.”
Vaikka Savolainen pyrkii pysymään faktoissa, joskus on yksinkertaisesti pakko ottaa taiteellisia vapauksia.
Parhaillaan Savolaisen työpöydällä on tulevan Puuta!-kirjan kansikuva. Rajallisen tilan takia hänen oli pakko pudottaa pois yhdet tukkeja paikallaan pitävät pankot, sillä täysmittaiselle rekalle ei yksinkertaisesti ollut tilaa.
Savolainen ei suinkaan aina selviä ottamistaan vapauksista ilman palautetta. Kerran eräs äiti välitti kirjailijalle poikansa huomion Asfalttia!-kirjasta, jossa näkyi monella sivulla neliakselinen kuorma-auto.
Paitsi että yhdellä sivulla siinä olikin vain kolme akselia.
”En ollut todellakaan itse huomannut sitä. Auto piti survoa pieneen tilaan ja siitä jäi vahingossa yksi rengaspari pois. Onneksi kirjasta otettiin uusi painos, ja siihen asia saatiin korjattua.”
Joskus Salla Savolainen jää pohtimaan kuvitusten värityksiä niin paljon, että tekniset yksityiskohdat meinaavat unohtua. Tarkkana täytyy olla, sillä pienet työmaakirjafanit kyllä huomaavat kaikki virheet. Kuva: Jarno Mela- Osaston luetuimmat
