
Taas kohta ajamme autoletkoissa maalle juhannuksen viettoon. Juhannus on nostalginen pistäytyminen suvun kantasijoilla ja kevyen tuntuman ottaminen maalaisjuuriin saunavihdan, tikkapelin ja kokon kautta. Parhaimmillaan järvenselän takana kokkojen savut nousevat yöttömän yön taivaalle; pahimmillaan rankkasade piiskaa kokon sammuksiin ja läpimärkää anoppia viedään veneellä sateensuojaan.
Kirkollisesti juhannus on Johannes Kastajan syntymäpäivä. Ankarana parannuksen saarnaajana tunnettu Johannes valmisti tietä Jeesukselle, armon tuojalle. Näiden kahden miehen syntymästä ilmoitettiin jo Marianpäivänä. Siten Marianpäivä ja Juhannus valmistavat meitä jouluun, Jeesuksen syntymäjuhlaan.
Juhannuksena muistetaan paitsi Johannes Kastajan syntymää, myös hänen teloituskuolemaansa. Johannes moitti kuningasta siitä, että tämä eli parisuhteessa veljensä vaimon kanssa. Siitä hyvästä Johannes menetti päänsä. Sananvapaus ei ollut silloin arvossaan, ei aina nytkään, kun sosiaalinen media on tuomioistuin ja teloittaja.
Juhannukseen tiivistyy vastakohtia: kyse on syntymän ja kuoleman, valon ja pimeyden, tulen ja veden juhlasta.
Juhannukseen tiivistyy vastakohtia: kyse on syntymän ja kuoleman, valon ja pimeyden, tulen ja veden juhlasta.
Suomalaisessa kansanperinteessä juhannus elää keskikesän valossa, jolloin luonto kukkii ja eläimet lisääntyvät. Ei siksi ihme, että juhannukseen liittyy monia hedelmällisyystaikoja. Yhdeksän kuukautta kesästä eli maalis-huhtikuussa on aiemmin syntynyt paljon lapsia.
Ennätysvuonna 1947 lapsia syntyi 108 000, kun nyt lapsia syntyy vuodessa enää noin 43 000. Se ei riitä väkiluvun pysymiseen, ei liioin nykyisten hyvinvointipalveluiden ylläpitoon, vaikka tarvitsevia tulee aina lisää. Onko Suomi hiljaa lakkauttamassa itsensä?
Helsingin Sanomien toimittaja Saska Saarikoski ehdotti kolumnissaan tulevien eduskuntavaalien teemaksi Vauvakadosta virtaa vaaleihin ja Seksillä Suomi nousuun (HS 13.5.2026). Pelkkä seksi ei riitä syntyvyyden kasvuun. Jotain on mielestäni vialla esimerkiksi siinä, että lisääntymisterveydellä tarkoitetaan usein lähinnä menetelmiä estää hedelmöittyminen ja lasten syntyminen.
Väestöliitto on tehnyt ehdotuksia syntyvyyden nostamiseksi nykyisestä kuopasta kestävälle tasolle esimerkiksi vauvarahaston avulla. Syntyvien vauvojen määrä voisi laskelman mukaan nousta tällä keinolla 17 000 vuodessa, eli takaisin noin 60 000:een.
Älypuhelinten ja sosiaalisen median liiallinen käyttö on korvannut elävät ihmiskontaktit
Muutakin tarvitaan. Tutkimusprofessori Anna Rotkirch on huomannut syntyvyyden laskun ja älypuhelinten yleistymisen samanaikaisuuden – jälkimmäiseen kytkeytyy myös mielenterveyden ongelmien lisääntyminen. Älypuhelinten ja sosiaalisen median liiallinen käyttö on korvannut elävät ihmiskontaktit muulla koukuttavalla sisällöllä. Nuorten on siksikin vaikea solmia pysyviä parisuhteita.
Voisiko juhannushäillä – ja yleensä häillä – olla myönteistä vaikutusta syntyvyyteen?