• Mannerheimin kotikartanon mailla hurja joukkorahoituskampanja: 20 eurolla neliömetri Louhisaarta vuoden ajaksi

    Askaisten kulttuuriyhdistys Herman yrittää varmistaa Louhisaaren kartanon toiminnan rahoituksen persoonallisella täkyllä.
    Tilaajalle
    Louhisaaren kartano on yksi Suomen merkittävistä kulttuurikohteista, jolla Flemingit ja Mannerheimit ovat asuneet.
    Louhisaaren kartano on yksi Suomen merkittävistä kulttuurikohteista, jolla Flemingit ja Mannerheimit ovat asuneet. Kuva: Herman ry
    Koti|Historia ja perinne
    9.5.202521:00
    Jarmo Hankivaara

    Varsinais-Suomessa Maskun kunnan Askaisten kylässä sijaitseva Louhisaari on tunnettu erityisesti historiastaan Flemingien ja Mannerheimien kotina. Nykyisin kartanolinna toimii museona, jonka toiminnasta vastaa Suomen Kansallismuseo.

    Syksyllä 2024 Museovirasto uhkasi sulkea Louhisaaren hallituksen säästöjen vuoksi, mutta päätös peruuntui. Askaisissa päätettiin kuitenkin etsiä ratkaisuja museon toiminnan turvaamiseksi tulevinakin vuosina.

    Tänä keväänä käynnistyneessä joukkorahoituskampanjassa jokainen tukija saa ihan ikioman neliömetrin Louhisaarta vuodeksi – sekä Louhisaaren ystävän ja Kunnia-Hermanin tittelit.

    Pienin 20 euron tukipaketti pitää sisällään yhden pääsylipun museoon ja oman neliön puutarhaa vuodeksi.

    Kampanja rakentuu kalmilaisen puutarhan pohjoisosaan, joka on jo pitkään ollut viljelykäytössä alkuperäisten hedelmäpuiden kadottua. Askastelaisuuden hengessä alue on saatu paikalliselta maanomistajalta veloituksetta käyttöön.

    Kampanjan edetessä alueelle rakennetaan lähes hehtaarin kokoinen puutarha, jonne jokainen tukija on luonnollisesti tervetullut museokäyntinsä ohessa omaa Louhisaaren palaansa tervehtimään. Toiveissa on, että niitty muuttuu vielä kartanopuutarhaksi.

    Kampanja toteutetaan joukkorahoituspalvelu mesenaatti.me:ssä, ja täysimääräisesti toteutuessaan se on suurin koskaan palvelussa toteutettu tukikampanja.

    Kampanjan suojelijaksi on lupautunut Margaretha Mannerheim.

    Lisää aiheesta
    • Neuvostovakooja Zoja Jartseva tunnetaan myös nimillä Zoja Rybkina ja Zoja Voskresenskaja. Iltalehden ja Suomen Kuvalehden entinen päätoimittaja Martti Backman on selvittänyt hänen vaiheitaan.

      Historia ja perinne | Zoja Jartseva oli Stalinin mystinen mestarivakoojatar Suomessa ja Bond-elokuvan naiskonnan esikuva

      Tilaajalle
    • Kakkonen pitää häpeällisenä sementin mahtiasemaa suomalaisessa rakentamisessa niin osaamisen kuin ilmastonmuutostyön näkökulmasta. ”Kun on perinteisesti rakennettu puusta, on saatu rakennuksia, jotka kestävät. Puurakennus on ikuinen, jos siinä on kunnon katto ja sokkeli. Ja sisäilmakin on hyvä.”

      Kulttuuri | Arvokiinteistön miljoonaurakka toi esiin viranomaisten kömmähdyksen – kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistön suojelu oli rauennut

      Tilaajalle
    • Kainuunharmaspässit nautiskelivat kauraa siunauksen ohessa. Siunaamassa arkkimandriitta Mikael.

      Eläimet ja kasvit | Kesäpässitkin saavat siunauksen Valamon luostarissa – katso video tilaisuudesta

    Artikkelin aiheet
    Louhisaari
    joukkorahoitus
    Askaisten kulttuuriyhdistys Herman
    Margaretha Mannerheim
    Museovirasto
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 2

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää