Eläkkeelle jäävien rukoushetkessä voidaan lukea Raamattua sekä laulaa yhdessä. Kuva: Jaana Kankaanpää
Kirkko suunnittelee eläkkeelle jääville rukoushetkeä – näin Aki, 64, suhtautuu ajatukseen
Suunnitteilla on myös muita uusia kirkollisia toimituksia eri elämäntilanteisiin.Tilaajalle
Raskaana olevat, eläkkeelle jäävät ja lemmikkiään surevat ovat näillä näkymin saamassa oman rukoustilaisuutensa. Kuva: Timo FilpusEvankelis-luterilainen kirkko ryhtyy mahdollisesti järjestämään eläkkeelle siirtyvien rukoushetkeä, kun kirkollisten toimitusten uudistustyö saadaan maaliin.
Joissakin seurakunnissa on jo vietetty eläkkeelle siirtyvien rukoushetkeä. Kirkollisten toimitusten uudistamistyötä koordinoi Kirkkohallitus.
”Syksyllä aletaan luoda niille tarkempia sisältöjä ja sanoituksia. Tämän jälkeen testataan ja kerätään palautetta, ja sitten ehdotukset lähetetään Kirkolliskokouksen käsittelyyn”, kertoo hankkeesta vastaava projektipäällikkö Kirsi Erkama Kirkkohallituksesta.
Erkaman mukaan eläkkeelle siirtyvien rukoushetki olisi tärkeä siitä syystä, että eläkkeelle jääminen on merkittävä elämänmuutos.
”Työ on merkittävä osa elämää, ja myös työyhteisö on monille tärkeä. Työelämän päättyminen voi nostaa esiin kysymyksen, missä on jatkossa samanlaista yhteyttä ja merkitystä.”
”Luterilaisen ajattelun mukaan ihmisen kutsumus ei tyhjene työtehtäviin. Työuran jälkeen kutsumus voi avautua läheisten parissa, harrastuksissa tai toimimisena yhteiseksi hyväksi seurakunnassa tai kansalaisjärjestöissä.”
Eläkkeelle siirtyvien rukoustoimitus voitaisiin pitää kotona, työpaikalla, seurakunnan tiloissa tai henkilön toiveen mukaisessa paikassa. Sinne voisi halutessaan kutsua työkaverit.
Rukoushetkeä voi johtaa pappi, seurakunnan muu työntekijä tai maallikko. Tilaisuudessa voitaisiin lukea Raamattua ja rukoilla. Lisäksi toimitukseen voisi sisältyä laulua ja muuta musiikkia.
”Kiitetään työstä ja pyydetään siunausta uudelle elämänvaiheelle”, Erkama kiteyttää.
Aki Vauhkonen on jäämässä pian eläkkeelle. Aikaa jää enemmän harrastuksille kuten kalastamiselle. Kuva: Päivi VauhkonenSalon Angelniemen kylässä asuva Aki Vauhkonen jää kesäkuun lopussa eläkkeelle. Työvuosia tulee täyteen 41. Vauhkonen on työskennellyt viime vuodet Raision Specsaversillä optikkona.
Vauhkonen edustaa niitä kirkkoon kuuluvia suomalaisia, jotka katsovat kirkon olevan osa suomalaista kulttuuria ja arvostavat sen hyväntekeväisyys- ja auttamistyötä.
”En käy kirkossa tai rukoile, mutta pyrin toteuttamaan kultaista sääntöä eli tee muille niin kuin haluaisit itsellesi tehtävän.”
Vauhkonen toivottaa tervetulleeksi ajatuksen eläkkeelle jäävien rukoushetkestä vaikka heittää puolivitsillä, että jo se on siunaus, jos pääsee hengissä eläkkeelle.
Hän ei kaipaa kirkon järjestämää eläköitymisriittiä mutta ei toisaalta panisi pahakseen, jos työkaverit järjestäisivät hänelle sellaisen.
”Se on kuitenkin iso muutos ihmisen elämässä. Jos joku kaipaa siihen siunausta, niin miksikäs ei.”
Vauhkosen viimeisenä työpäivänä työpaikalla järjestetään yhteinen aamupala. Sitten hän jää lomalle ja siitä eläkkeelle.
”Odotan eläkkeelle jäämistä. Tekemistä riittää, kun maalla asuu ja harrastaa kaikennäköistä. Sen verran aion itse juhlia, että menen samana iltana kuuntelemaan hyvää bändiä, kun se sattuu tulemaan paikkakunnalle.”
”Jos joku kaipaa eläkkeelle jäämiseen siunausta, niin miksikäs ei.”
Evankelis-luterilaisessa kirkossa uudistetaan myös muita kirkollisia toimituksia. Niitä ovat esimerkiksi avioliittoon siunaaminen, kaste, hautaan siunaaminen ja konfirmaatio.
Vuosittain kirkon tilaisuuksiin osallistuu yli 2 miljoonaa ihmistä.
Yhtenä syynä toimitusten uudistamiseen on se, että erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet halutaan ottaa paremmin huomioon. Tarkoitus on omaksua käytäntöjä myös muilta kirkkokunnilta. Esimerkiksi kodin siunaus on käytössä luterilaisen kirkon lisäksi myös Suomen ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa.
Kirkkohallitus on kartoittanut kyselyillä, millaisia rukoushetkiä ihmiset haluaisivat kirkkoon. Kyselyihin vastasivat seurakuntalaiset ja kirkon työntekijät.
Toiveista nousivat esiin muun muassa rukoushetket kuolleen lemmikin muistoksi tai raskaana olevalle äidille. Myös ihmiselämän kriiseille kuten avioerolle tai keskenmenolle toivottiin rukoushetkiä.
Kirkollisten toimitusten kirja sisältää toimitusten kulun ja sisällöt. Kirja uudistetaan ainakin suomeksi, ruotsiksi ja saamen kielillä. Myös selkokielelle ja muille yleisille kielille tehdään käännökset.
”Ruotsiksi ja saamen kielille toimitukset uudistetaan rinnakkain suomenkielisten toimitusten kanssa. Näin pystymme ottamaan laajemmin huomioon kulttuurisen ja kielellisen kontekstin”, kertoo Erkama.
Suunnitelmana on, että uudet kirkolliset toimitukset olisivat käytössä vuonna 2030.
Toimituksia on uudistamassa myös piispoista koostuva työryhmä. Sen puheenjohtaja on Kuopion piispa Jari Jolkkonen, varapuheenjohtaja Porvoon piispa Bo-Göran Åstrand sekä Mikkelin piispa Mari Parkkinen, joka toimii käsikirjavaliokunnan puheenjohtajana.
Kirkollisista toimituksista on tulossa monipuolisempia. Millaisien asioiden puolesta kirkossa voidaan jatkossa rukoilla tai pyytää Jumalalta siunausta?
Kirsi Erkaman mukaan siunaus on käsitteenä monimerkityksinen. Jumalalta saatava siunaus voidaan olla ikuinen tai ajallinen.
”Jumalan ikuinen siunaus välittää Jumalan läsnäoloa, joka synnyttää uskoa ja rakkautta. Jumalan ajallinen siunaus lahjoittaa meille luomakunnan ja kaikki sen lahjat.”
”Kun pyydämme Jumalalta siunausta, nämä kummatkin puolet ovat läsnä. Jumala haluaa ihmisille hyvää.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
