Ministeriö ehdottaa: Lapsilisän maksaminen voisi jatkua 18-vuotiaaksi asti
Tällä hetkellä lapsilisää maksetaan siihen asti, kun lapsi täyttää 17 vuotta.
Kuva: Sanne KatainenLue artikkelin tiivistelmä- Sosiaali- ja terveysministeriön ryhmä ehdottaa, että lapsilisää maksettaisiin 18-vuotiaaksi ja korotusosista luovuttaisiin. Selvityksen tekivät Liisa Siika-aho ja Lasse Lehtonen, sittemmin Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Sosiaali- ja terveysministeriön asettama selvitysryhmä ehdottaa, että lapsilisäjärjestelmä Suomessa pohjautuisi tasasuuruiseen ja lapsikohtaiseen järjestelmään. Tämä tarkoittaisi, että lapsilisän korotusosista luovuttaisiin.
Tällä hetkellä lapsilisän määrä kasvaa käytännössä lapsiluvun mukaan. Alle kolmivuotiaasta lapsesta lapsilisä maksetaan korotettuna, ja lisäksi lapsilisään kuuluu niin kutsuttu yksinhuoltajakorotus.
Selvitysryhmä suosii, että lapsilisän maksaminen jatkuisi 18-vuotiaaksi asti. Vaihtoehtoina on myös jatkaa nykyisen ikärajan mukaisesti 17-vuotiaaseen asti tai rajata lapsilisä alle 16-vuotiaille.
Selvityksen ovat tehneet sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Liisa Siika-aho ja Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen yhdessä asiantuntijaryhmän kanssa.
Tammikuun lopusta Lehtosen tilalle selvityshenkilöksi nimitettiin Kelan viransijainen pääjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma.
Selvityksessä lapsilisän korotusosista luopumista perustellaan muun muassa sillä, ettei lapsilisä sen tavoitteista huolimatta kohdennu pelkästään korkeammassa köyhyysriskissä oleville ryhmille. Nykyisen lapsilisänjärjestelmän tarkoituksena on ollut vähentää lapsiperheiden pienituloisuutta.
Koska lapsilisää maksetaan kaikille perheille tuloista riippumatta, kohdentuvat korotusosat myös niille, jotka eivät todellisuudessa ole korotetun tuen tarpeessa, selvityksessä sanotaan.
Yksinhuoltajakorotuksesta luopumista perustellaan sillä, että nykyisillään siihen on oikeutettu, vaikka henkilöllä olisi yhteishuoltajuus tai lapsen toinen vanhempi maksaisi elatusapua.
Selvityksen mukaan yksinhuoltajakorotusta saatetaan joskus maksaa myös väärin perustein. Esimerkkinä selvityksessä annetaan niin sanotut salatut avoliitot, jossa etuuden saaja ilmoittaa asuvansa lapsen kanssa yksin, vaikka todellisuudessa hän asuu avopuolisonsa kanssa samassa taloudessa.
Lapsilisän ulottamista 17-vuotiaisiin nuoriin puolestaan perustellaan esimerkiksi järjestelmän yksinkertaistamisella.
Juttua korjattu klo 11.46: Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma on Kelan viransijainen pääjohtaja, ei vastaava pääjohtaja, kuten artikkelissa aiemmin virheellisesti väitettiin.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
