
Jos ulkomailla sattuu bongaamaan suomalaisen kirjailijan teoksen vieraalle kielelle käännettynä, tekisi mieli lähteä torille. Mutta mitkähän ovat käännetyimpiä suomalaisia teoksia?
Aikuisten kaunokirjallisuutta edustavista yksittäisistä teoksista eniten on käännetty Elias Lönnrotin Kalevalaa (1849), jota on käännetty laskutavasta riippuen 56 tai 61 kielelle. Lukemaksi saadaan 61, jos mukaan otetaan Suomessa tehdyt käännökset.
Uuden Kalevalan, jota sittemmin alettiin kutsua pelkästään Kalevalaksi, ensimmäinen käännös tehtiin saksaksi, ja se julkaistiin vuonna 1852. Valtaosa Kalevalan käännöksistä perustuu suomenkieliseen alkutekstiin, mutta erityisesti englannin-, saksan- ja venäjänkieliset käännökset ovat toimineet pohjana monille muille käännöstöille.
Toiseksi käännetyin aikuisten kaunokirjallisuutta edustava teos on Mika Waltarin Sinuhe egyptiläinen, jota on käännetty 40 kielelle. Yli 30 käännöskielen lukemiin yltävät myös Sofi Oksasen Puhdistus, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä, Tove Janssonin Sommarboken (suomeksi Kesäkirja), Max Seeckin Uskollinen lukija ja Arto Paasilinnan Jäniksen vuosi.
Lasten ja nuorten kaunokirjallisuuden puolella yhdeksän käännetyintä teosta ovat kaikki peräisin joko Tove Janssonin tai Salla Simukan kynästä. Kärkisijoja pitävät Janssonin Trollkarlens hatt (suomeksi Taikurin hattu) ja Simukan Punainen kuin veri, joita on käännetty 41 ja 38 kielelle.
Vuonna 2025 suomalaista kirjallisuutta käännettiin eniten, kaikkiaan 26 teosta, saksaksi. Yli 10 käännetyn teoksen lukemiin ylsivät käännöskielinä myös viro, tanska, italia, puola, ranska ja ruotsi.