• MT 100 vuotta sitten: Kuka iski hevosta puukolla rintaan?

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 4.9.1926 myös rapuruton leviämisestä.
    lisalmelainen Heikki Repo huomasi hevosensa rinnassa ammottavan haavan, jonka lääkäri totesi puukolla aiheutetuksi. Kuvituskuva.
    lisalmelainen Heikki Repo huomasi hevosensa rinnassa ammottavan haavan, jonka lääkäri totesi puukolla aiheutetuksi. Kuvituskuva. Kuva: Suvi Elo
    Koti|Historia ja perinne
    6.9.202614:00
    Tuovi Mäkipere

    Hevosta raadeltu.

    Joitakin päiviä sitten huomattiin lisalmen Haapajärvellä taloll. Heikki Revon hevosen voivan pahoin laitumella. Hevosta lähemmin tarkasteltua huomattiin sen rinnassa ammottava haava, joka lääkärin lausunnon perusteella todettiin veitsellä tehdyksi, joten kysymyksessä lienee kostoteko hevosen omistajaa kohtaan.

    Ilkityöntekijästä ei vielä ole täyttä selvyyttä, mutta on toiveita olemassa, että hänet saadaan ilmi joutuakseen kärsimään teostaan hyvin ansaitsemaansa rangaistusta.

    Eläinvakuutustoiminta ja sen kehittäminen.

    Kotieläimet, varsinkin hevoset ja karja, ovat jokaisen maamiehen taloudessa ratkaisevan tärkeitä tekijöitä. Tämän ”elävän irtaimiston” merkitys on usein sitä suurempi, kuta pienempi talous on.

    Pienviljelijälle on varsin yleisesti ainoa hevonen tai lehmä niin arvokas, että hänen ja hänen perheensä toimeentulo on melkoiseksi osaksi noiden eläinten varassa. Todellisuudessahan onkin niin, että pienviljelijät ovat maamme maanviljelijäin ja karjanomistajien ehdottomana enemmistönä ja että suurimman osan maan karjakannasta on pienviljelijäin omistuksessa.

    Runsaasti 2/3 koko maan karjakannasta kuuluu varsinaisille pienkarjaisille ja 1/10 maan karjanomistajista omistaa enemmän kuin 10 lehmää. Hevoskantamme jakautuu niinikään suurimmaksi osaksi juuri pienviljelijöille. [...]

    Niin luonnollinen ja samalla ehdottoman tärkeä kuin eläinvakuutustoiminta meillä olisi, ei sitä kuitenkaan tätä nykyä ole kuin nimeksi. Suuremmassa osassa maata on se melkein kokonaan olematon.

    Tästä onkin seurauksena, että varsinkin pieneläjän karjanhoidossa parannuspuuhien tulos voi pitkiksi ajoiksi raueta tyhjiin jonkun hyvän lehmän korvaamatta jäävän menetyksen johdosta. [...]

    Kuusankoskella, nykyisessä Kouvolassa, sijaitseva puutarhakoulu mainosti Maaseudun Tulevaisuudessa.
    Kuusankoskella, nykyisessä Kouvolassa, sijaitseva puutarhakoulu mainosti Maaseudun Tulevaisuudessa. Kuva: Kansallisarkisto

    Krapuruttoa Vehkajärvessä.

    Maas. Tulevaisuuden Vehkajärven kirjeenvaihtaja ilmoittaa, että pitäjässä sijaitsevassa samannimisessä järvessä on tänä kesänä ilmaantunut krapuruttoa siinä määrässä, että krapuja ei pyydyksillä enään ole saatu lainkaan.

    Vielä toissa- ja viimekesänä saatiin järvestä suuria krapuja melko runsaasti. Kun Vehkajärvi on yhteydessä laajan vesistön kanssa ja kun alakoskessa on tavattu runsaasti virran kuljettamia, kuolleita krapuja, on syytä uskoa, että rutto pian leviää paljon laajemmallekin.

    Mainittakoon vielä, että Vehkajärvestä rutto ei liene aikaisemmin krapukantaa hävittänyt.

    Auto puimakonetta käyttämässä.

    Useat maanviljelijät ovat panneet autonsa puimakonetta t.m.s. käyttämään, nostamalla toisen takapyörän ylös sekä asettaen sen päälle vetohihnan.

    Tämä kuuluu menestyvän hyvin, eikä auto siitä kärsi, kunhan vesipumppu ja tuulettaja vain toimivat hyvin. [...]

    Lisää aiheesta
    • Tiedätkö, mitä ovat peltokampa, kaskuri ja härveli? Sarka-museon näyttely kertoo ajasta, jota elettiin vuosisatoja ja vielä aivan vähän aikaa sitten

    • Nyt tiedetään, mitkä menetelmät estävät parhaiten rapuruton leviämisen.

      Erä | Ruotsin eläinlääketieteen laitos selvitti parhaat keinot taistella rapuruttoa vastaan

      Tilaajalle
    • Japo Jussila syö pääasiassa kasvisravintoa, mutta kalat ja toisinaan ravutkin päätyvät lautaselle.

      Ihmissuhteet | Moni maaseudun mies ansaitsi rapujen pyynnillä kahdessa kuukaudessa työläisen vuosipalkan, kunnes kohtalokas virhe vei elinkeinon

      Tilaajalle
    • Näyttelyssä on esillä viljan käsittelyyn liittyvää esineistöä, kuten jauhamiseen tarkoitetut käsikivet, kertoo Nivala-seuran toiminnanjohtaja Jutta Ojala.

      Kulttuuri | Sadon onnistuminen oli aikanaan elämän ja kuoleman kysymys

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    hevonen
    eläinvakuutus
    rapurutto
    maanviljely
    puimakone
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää