Vielä vuosisata sitten jäätelö kylmeni maakuopasta kaivetuilla jäillä – kylmällä herkulla on pitkä historia

Suomalaisten jäätelönhimo ei katso vuodenaikaa, sillä kylmä herkku maistuu ympäri vuoden. Kesäkaudella jäätelön ostaminen on kuitenkin helpoimmillaan, kun markettien pakastealtaiden lisäksi jäätelöt vaihtavat omistajaa tuhansissa kioskeissa.

Nykyajan jäätelöiden esi-isinä voidaan pitää lumella ja jäällä jäähdytettyjä juomia, joita on nautittu vuosituhansien ajan. Keskiajan Euroopassa jäätelö oli hoviruokaa, jonka valmistaminen vaati erityistä ammattitaitoa.

Nykyisen Suomen alueen säätyläispiireissä jäätelöä nautittiin jo 1700-luvulla, ja 1800-luvulla jäätelö ilmestyi myös ravintoloihin ja venäläisten kiertävien jäätelönmyyjien mukana katukuvaan. Suomenkielinen sana ”jäätelö” nähtiin jo vuonna 1874 Elias Lönnrotin Suomalais-Ruotsalaisessa Sanakirjassa.

Ensimmäistä kaupallista jäätelötehdasta saatiin maailmalla odottaa vuoteen 1851 asti. Tuolloin Yhdysvaltojen Baltimoressa maitomies Jacob Russel (1819–1912) keksi nostaa myymänsä maidon jalostusastetta jäätelöksi asti, ja vieläpä hyvällä menestyksellä.

Jäätelönvalmistuksessa käytettiin luonnonjäätä vielä silloinkin, kun jäähdytykseen tarvittava teknologia oli keksitty. Kuvituskuva. Kuva: Tuomo Kesäläinen

Varhaiset jäätelötehtaat kuitenkin vaativat luonnonjään keräämistä ja varastoimista. Vasta 1870-luvulla saksalainen Carl von Linde (1842–1934) onnistui kehittämään jäähdytystekniikan, joka ei perustunut jääpalojen kylmyyteen, vaan kaasun nesteyttämiseen. Tämä oivallus johti nykyaikaisten jääkaappien ja pakastimien evoluutioon, mutta ei kertalaakista syrjäyttänyt luonnonjäätä kylmyyden tuottajana.

Esimerkiksi Helsingin Jäätelötehdas, Suomen vanhin toiminnassa oleva jäätelötehdas, aloitti jäätelönmyynnin pääkaupungissa vuonna 1922 hyödyntäen luonnonjäätä.

Yrityksen verkkosivujen mukaan tehtaan varhaisia jäätelöitä myytiin jäämurskalla täytetyistä puukärryistä. Jäät kerättiin talviaikaan merestä ja niitä säilytettiin maakuopissa.

Vaikka suomalaiset syövät jäätelöä maailmanennätysmääriä, Suomesta viedään vähemmän jäätelöä, mehujäätä ja niiden kaltaisia jäädytettyjä herkkuja vähemmän kuin tänne tuodaan.

Vuonna 2023 Suomeen tuotiin vuonna 2023 Suomeen 74 miljoonan euron edestä ja vietiin ulkomaille 10 miljoonan euron edestä. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2022 Suomessa oli 29 yritystä, joiden toimialana oli jäätelön valmistus.

Jos jäätelöhammasta alkaa kesäkuumalla kolottaa, joskus myyntitiskissä onkin gelatoa. Miten jäätelö ja gelato eroavat toisistaan?

Italialaistyylinen gelato eroaa tavallisesta jäätelöstä esimerkiksi valmistus- ja tarjoilutapojensa suhteen. Jäätelö säilyy –18 asteessa kuukausia, mutta gelaton pitäisi olla aina mahdollisimman tuoretta, sillä sitä myydään 3–8 astetta lämpimämpänä kuin jäätelöä.

Korkeampi tarjoilulämpötila myös mahdollistaa gelaton levittämisen kuppiin tai vohveliin lastalla eikä kauhalla. Jos gelatoa koettaa säilyttää pakastinkylmyydessä, se menettää pehmeän suutuntumansa.

Jäätelö on sisältämänsä kerman vuoksi rasvaisempaa kuin gelato, mutta gelato puolestaan on tiiviimpää tavaraa. Gelaton painavuus samankokoiseen jäätelöannokseen verrattuna johtuu siitä, että gelatoa on valmistusvaiheessa sekoitettu hitaammin, minkä vuoksi se on kerännyt sisäänsä vähemmän ilmaa.