

Kaksi vuotta sitten kemiläinen Joonas Kuosmanen alkoi olla jo lähes epätoivoinen. Ansiosidonnaisen työttömyysturvan päivät alkoivat huveta, eikä opiskelupaikkaa ollut löytynyt.
Nyt asiat ovat melkoisesti paremmin.
”Saan pääsiäisenä tuplatutkinnon sekä sähkö- että automaatioalalta”, kertoo Kuosmanen.
Kuosmasen tilanne oli ollut hankala, sillä vuonna 2021 Stora Enso päätti laittaa Veitsiluodon paperitehtaan ovet lopullisesti säppiin. Samalla loppuivat Kuosmasen työt. Hän ei työttömyydestä lannistunut, vaan päätti toteuttaa puolisalaisen haaveensa ja opiskella sähköasentajaksi.
Kemissä opiskelupaikkaa pystyi kuitenkin hakemaan vain keväällä, eivätkä opinahjon ovet auenneet ensi yrittämällä.
”Ajattelin, että jos ruotsin kieli tarttuu päähän edes vähän, eihän siitä ole kuin hyötyä.”
Joonas Kuosmanen teki töitä kaverinsa yrityksessä ja pohdiskeli, että keväällä 2023 hänen on pakko päästä opiskelemaan. Lopulta onnekas sattuma puuttui peliin.
Kuosmanen kuuli monen mutkan kautta, että sadan kilometrin päässä olisi koulu, jossa saattoi opiskella suomalaisen ammattitutkinnon ja jonne pystyi hakemaan ympäri vuoden.
Erikoisen tästä Koulutus Nordista tekee se, että oppilaitos sijaitsee Ruotsin puolella Övertorneålla, eli Suomen Ylitornion vastarannalla.
”Ajattelin, että jos ruotsin kieli tarttuu päähän edes vähän, eihän siitä ole kuin hyötyä. Silloin ei tarvitsisi muuttaa pohjoisesta, vaikka maa vaihtuisikin”, Kuosmanen muistelee parin vuoden takaisia ajatuksiaan.
Koulutus Nord on yhteispohjoismainen koulutuksen järjestäjä, joka tarjoaa ammattikoulutusta Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa asuville työnhakijoille sekä nuorisoasteen koulutusta Ruotsin ammattilukion opiskelijoille. Työvoimakoulutukseen voivat osallistua TE-palveluihin kirjautuneet työnhakijat.
Suomella on 80 opiskelijapaikkaa vuosittain Koulutus Nordissa, kertoo oppilaitoksen rehtori Pilvi Ryökkynen. Koulutus Nordissa opiskelee vuosittain 450–500 opiskelijaa Suomesta, Ruotsista ja Norjasta.
Kukin opiskelija saa opetusta oman maansa koulutusjärjestelmän mukaisesti ja omalla äidinkielellään, eli suomalaiset opiskelevat kielitaustansa mukaan suomeksi tai ruotsiksi. Oppilaitoksen henkilökunta on kaksikielistä, Ryökkynen kertoo.

Nyt Joonas Kuosmasella on takanaan kaksi vuotta tiivistä opiskelua. Vaivannäkö on kannattanut, sillä sähkö- ja automaatioalan tutkinnot ovat loppusilausta vaille valmiit. Hän kiittelee Koulutus Nordia kaikin puolin mukavasta kouluajasta.
”Koulun puolesta on järjestetty asuntolat ja vapaa-ajan virikettä. Olen saanut täällä paljon suomalaisia ja muunmaalaisia kavereita ja uskon, että olemme koulun jälkeenkin yhteyksissä.”
Kuosmasen tavallinen koulupäivä on alkanut Ruotsin aikaa kello 7 ja päättynyt 15.35. Kahden tutkinnon ripeä suorittaminen on ollut Kuosmaselle mahdollista, sillä hän on suorittanut automaatiopuolen tutkinnon näyttötutkintona.

Lisäksi automaatiopuolen tiloihin on voinut kulkea illallakin kulkulätkällä, mikä on mahdollistanut piirustusten tekemisen omassa rauhassa.
Joonas Kuosmasen puoliso sekä 11- ja 5-vuotiaat lapset asuvat Kemissä. Kuosmanen kuvailee, että kun asuu arkipäivät muualla, perhettä on koko ajan ikävä.
”Olemme ajatelleet, että kaksi vuotta menee nopeasti ja tästä saa palkinnoksi uuden uran”, Kuosmanen kuvailee.
Hän on jo lupautunut aloittamaan työt kaverinsa firmassa Ruotsin puolella heti, kun kaksoistutkinto on saatu pakettiin.
”Muuten tulevaisuus on auki, mutta perheen kanssa on tarkoitus pysyä pohjoisessa. Ja sähköalalla riittää kyllä töitä.”
”Olemme ajatelleet, että kaksi vuotta menee nopeasti ja tästä saa palkinnoksi uuden uran.”
Rehtori Pilvi Ryökkysen mukaan yksi Koulutus Nordin tehtävä on juuri työvoiman liikkuvuuden lisääminen Pohjoiskalotilla.
Koulutus Nordissa voi opiskella oman maan tutkinnon lisäksi pohjoismaisen ammattitaidon opintokokonaisuuden, jolla taataan pätevyys myös muissa Pohjoismaissa.
Hänellä on takanaan yli 20 vuoden työura Koulutus Nordissa, ja hänen mukaansa oppilaitoksen erikoisuus on juuri portin avaaminen muihin Pohjoismaihin. Hänen mukaansa opiskelijat työllistyvät hyvin, sillä opinnot ovat käytäntö- ja työelämälähtöisiä.
”Maat ovat yhdessä suunnittelemassa koulutuksien tarvetta. Työllisyystilannetta sekä koulutustarvetta tarkkaillaan jatkuvasti, koska tilanne elää työmarkkinoilla ja se vaikuttaa sitten myös osaltaan koulutustarpeeseen.”