• Ruokatoimittaja Anneli Pessala on nähnyt ruokakulttuurin muutokset – ”Kohta multaporkkanat ovat ihmisille ihan vieraita”

    Tuhansien ruokaohjeiden ja lukemattomien ruokakuvausten jälkeen Anneli Pessala on lopettamassa pitkän uransa ruokatoimittajana.
    Tilaajalle
    Metsään Anneli Pessalan on päästävä joka päivä. Suppilovahveroita löytyy lauhoina syksyinä vielä joulukuussakin.
    Metsään Anneli Pessalan on päästävä joka päivä. Suppilovahveroita löytyy lauhoina syksyinä vielä joulukuussakin. Kuva: Jaana Kankaanpää
    Koti|Ruoka
    6.12.202523:00
    Mari Ikonen

    Lähes 50-vuotisella urallaan Anneli Pessala on nähnyt suuria muutoksia suomalaisessa ruokakulttuurissa.

    Ensimmäinen Maaseudun Tulevaisuuden ruokapalsta julkaistiin 48 vuotta sitten. Valion tiedotusjohtaja Marjatta Väänänen, jonka puoliso Jouko Väänänen oli tuolloin Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja, ehdotti lehteen viikoittaista ruokaohjepalstaa aluksi muutaman viikon kokeiluna.

    Ruokaohjeet saivat innostuneen vastaanoton, ja lukijoiden toiveesta kokeilusta tuli vakinainen.

    Myös ruokapalstan pitäjä, nuori kotitalousopettaja Anneli Pessala, innostui niin, että häneltä on julkaistu resepti jos toinenkin vuosikymmenten mittaan.

    Monta hienoa ruokajuttua on syntynyt Anneli Pessalan kesäpaikassa Päijät-Hämeessä. Malleina tässä Anneli itse ja hänen Piia-tyttärensä.
    Monta hienoa ruokajuttua on syntynyt Anneli Pessalan kesäpaikassa Päijät-Hämeessä. Malleina tässä Anneli itse ja hänen Piia-tyttärensä. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Pessala valmistui kotitalousopettajaksi keväällä 1976, mutta koulussa hän on opettanut vain yhden viikon, sijaisena Helsingin Vuosaaressa 2010-luvulla. Oppilaat kyselivät, että ”koska me tehdään mokkapaloja”.

    ”Viimeisenä päivänä annoin luvan”, Anneli naurahtaa.

    Ruokareseptien kehittämisen hän aloitti Valion koekeittiössä elokuussa 1976, ja ensimmäiset Maaseudun Tulevaisuuden ruokajuttunsa hän teki vuonna 1977. Kun hän jäi vuonna 2010 Valiolta pois, hän ryhtyi tekemään lehden ruokajuttuja päätoimisesti.

    Pessalalla on kolme tytärtä ja kuusi lastenlasta. Kun suku kokoontuu yhdessä juhlimaan joulua, ruoat on listattu ja jaettu Excel-taulukkoon ja kaikki ovat olleet niitä valmistamassa. Hyvä ruoka yhdistää koko perhepiiriä.

    Jatkossa Anneli Pessala keskittyy metsätilojensa hoitamiseen Hartolassa ja Heinolassa.
    Jatkossa Anneli Pessala keskittyy metsätilojensa hoitamiseen Hartolassa ja Heinolassa. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Erityisen iloinen Pessala on siitä, että on välittänyt eteenpäin oman äitinsä perinteitä ja opettanut jälkeläisensä marjastamaan. Kesällä vanhin hänen lapsenlapsistaan, jo omilleen muuttanut opiskelijapoika, ajoi linja-autolla mummon luo Heinolaan poimimaan mustikat talven aamupuuroihinsa.

    Ensin omat lapset ja myöhemmin lapsenlapset ovat olleet mukana myös Maaseudun Tulevaisuuden ruokajuttujen kuvauksissa avustajina ja kuvausmalleina.

    Resepteihin ja kuviin tarvittavat yrtit, vihannekset, perunat ja juurekset Pessala on kasvattanut itse kasvimaillaan Heinolassa ja Hartolassa. Joka vuosi hän on kokeillut myös uusia kasviksia, vaihtelevin tuloksin.

    ”Eläimet käyvät mielellään kasvimaalla ottamassa osansa.”

    Myös kaupunkikotinsa parvekkeelta hän on saanut nopeasti vihreää ruokakuviin. Useimmiten hänen työparinaan oli valokuvaaja Jaana Kankaanpää. Jaanan kanssa on kuvattu maalla kesän satoa ja Helsingin-keittiössä lukematon määrä annoskuvia.

    Anneli Pessalan viimeiset ruokaohjeet Maaseudun Tulevaisuudessa painettiin 5. joulukuuta 2025 ilmestyneeseen lehteen. Jutun teemana oli itsenäisyyspäivä.

    Tämän jälkeen hänelle jää paremmin aikaa keskittyä perintömetsiensä hoitamiseen Päijät-Hämeessä. Hän kertoo olevansa intohimoinen ulkoilmaihminen; metsään on päästävä päivittäin.

    Ruokajutun teemana hiihtolomaviikko, kuvausmalleina Anneli ja kaksi hänen lapsenlapsistaan.
    Ruokajutun teemana hiihtolomaviikko, kuvausmalleina Anneli ja kaksi hänen lapsenlapsistaan. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Ruokajutuissaan Pessala on suosinut lähiruoka- ja satokausiajattelua jo kymmeniä vuosia, kauan ennen kuin siitä tuli muoti.

    Resepteissään hän on käyttänyt monipuolisesti vilja- ja maitotuotteita, munia, kotimaista kalaa, lihaa, hedelmiä ja kasviksia, samaten metsästä saatavia raaka-aineita.

    ”Alusta alkaen olen valinnut ruokaohjeisiin raaka-aineita sen mukaan, mitkä juuri sillä hetkellä ovat parhaimmillaan.”

    Tuoreet marjat juuri poimittuina ja uudet perunat ovat Pessalan mielestä vertaansa vailla olevia kotimaisia herkkuja. Talvella ruokapöytään valitaan hyvin säilyviä kasviksia kuten kotimaisia juureksia ja keräkaalia.

    Kaiken kaikkiaan ohjeiden kautta on tuotu esiin kotimaisia, laadukkaita ja maistuvia ruoka-aineita. Hän on ottanut huomioon, että suurimmalla osalla Maaseudun Tulevaisuuden lukijoista on jonkinlainen yhteys kotimaiseen ruoantuotantoon ainakin sukujuurtensa kautta.

    ”Tärkeänä olen pitänyt myös sitä, että reseptien aineksia saa helposti kaupasta myös pienillä paikkakunnilla.”

    ”Jos vaikkapa kasvikset ostaa aina valmiiksi pilkottuna, yhteys alkuperäiseen raaka-aineeseen katoaa.”

    Anneli Pessala

    Alkuvuosina Maaseudun Tulevaisuuden ruokajutuissa oli viikon ruokalista, jossa kerrottiin miten koostaa viikon ateriat, ja vinkkejä esimerkiksi diabeetikkojen juhlatarjottavista. Laktoosittomuuden jälkeen nousi esille gluteenittomuus.

    Kasvispainotteisia ohjeita Pessala on suosinut pitkään. Hän muistuttaa, että myös vegaaneille sopivaa ruokaa voi laittaa kotimaisista raaka-aineista. Hyviä proteiininlähteitä ovat esimerkiksi palkokasvit.

    Kaikkien rakastamat mummon korvapuustit hän tekee nykyään kaurajuomaan.

    Se, että suomalainen arkiruokatodellisuus painottuu nykyään niin voimakkaasti valmisruokiin, on Anneli Pessalasta hiukan surullista.

    Kerran hän havahtui siihen, että kaupasta ei enää saa kokonaista jälkiuunileipää, myynnissä on vain halkaistua.

    Näin kuvattiin korona-aikana Maaseudun Tulevaisuuden ruokakuva. Anneli Pessalan apuna hänen tyttärensä.
    Näin kuvattiin korona-aikana Maaseudun Tulevaisuuden ruokakuva. Anneli Pessalan apuna hänen tyttärensä. Kuva: Jaana Kankaanpää

    ”Jos vaikkapa kasvikset ostaa aina valmiiksi pilkottuna, yhteys alkuperäiseen raaka-aineeseen katoaa. Kohta multaporkkanat ja -perunat ovat ihmisille ihan vieraita.”

    ”Toisaalta kyllähän se helpottaa kiireisen ihmisen ruoanlaittoa, kun vain heittää peruna- ja kalakuutiot kattilaan ja pian on kalakeitto pöydässä.”

    Pessalan pitkään esillä pitämään satokausiajatteluun on viime vuosina herätty laajemmin, ja lähiruoasta on tullut trendi. Ehkäpä hänen Maaseudun Tulevaisuudessa vuosikymmenten ajan tekemällään työllä on ollut tässä kehityksessä oma roolinsa.

    Anneli Pessalan top 3 suosituinta ruokaohjetta

    1 Pehtoorin perunaloora. ”Tämän kehitin Valion koekeittiössä, ja siitä tuli hitti. Aineksina on perunaa, jauhelihaa, sipulia, juustoraastetta ja raejuustoa, päälle tulee munamaito.”

    2 Tasavallan toscakakku. ”Valiolle tehty tämäkin ohje, helppo ja herkullinen tarjottava kahvipöytään ja juhliin.”

    3 Sienisalaatti, johon tulee raejuustoa. ”Valmistetaan suolasienistä ja sopii hyvin esimerkiksi joulupöytään. Ohje on levinnyt netissä moneen paikkaan.”

    Lisää aiheesta
    • Itsenäisyyspäivää on mukava väittää maittavan lounaan parissa.

      Ruoka | Järjestä upea itsenäisyyspäivälounas: 4 herkullista reseptiä

      Tilaajalle
    • Kuvassa vasemmalta oikealle ELO:n hallituksen puheenjohtaja Peter Fredman, keittiömestari Markus Maulavirta, Kotitalousopettajat ry:n hallituksen jäsenet Marja Väärälä ja Tuija Laine, Turun kaupungin kulttuurijohtaja Anu laitiala ja ELO:n Heikki Antolainen.

      Ruoka | Lentävät lautaset jaettiin: Ruokakulttuuripalkinnot kotitalousopettajille, Turulle ja huippukeittiömestarille

      Tilaajalle
    • Piirakoita voi valmistaa ja ostaa muillakin kuin riisitäytteellä.

      Ruoka | Suomalaiset piirakat saivat ansaitsemansa juhlapäivän: Vietetään nyt ensimmäistä kertaa

    • Johtava arkistonhoitaja Yrsa Lindqvist huomauttaa, että maanviljelijän tai kalastajan lautanen on kautta historian näyttänyt erilaiselta kuin kauppiaan tai aatelisen, ja kaikki tältä väliltä on osaltaan vaikuttanut suomenruotsalaiseen ruokakulttuuriin. Arkistokuvassa keitettyjä rapuja.

      Ruoka | Kalastajan pöydästä herraskartanoon – suomenruotsalainen ruokakulttuuri koostuu monista aineksista

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Anneli Pessala
    ruokakulttuuri
    ruokajuttu
    ruokakuva
    ruokareseptit
    kotimainen ruoka
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 3

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 6

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 7

      Eläimet ja kasvit | Video: Eeva-vasikka lähti kaupungille ja meni Hankkijan liukuovista sisään kuin olisi käyttänyt niitä aina

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Ilmanvaihtolaitteistot ovat jokaisen osaston perällä. Ohjauskeskus on samassa tilassa jäähdytysyksikön kanssa. Yhdellä ohjauskeskuksella voidaan ohjata 20 koneistoa. Poistoluukut ovat yläkulmissa.

    Koneviesti | Saloniemen uuteen perunavarastoon mahtuu jopa neljä miljoonaa kiloa perunaa – varastotila on jaettu neljään osaan, joissa jokaisessa on oma ilmanvaihto

    Tilaajalle