

Lähes 50-vuotisella urallaan Anneli Pessala on nähnyt suuria muutoksia suomalaisessa ruokakulttuurissa.
Ensimmäinen Maaseudun Tulevaisuuden ruokapalsta julkaistiin 48 vuotta sitten. Valion tiedotusjohtaja Marjatta Väänänen, jonka puoliso Jouko Väänänen oli tuolloin Maaseudun Tulevaisuuden päätoimittaja, ehdotti lehteen viikoittaista ruokaohjepalstaa aluksi muutaman viikon kokeiluna.
Ruokaohjeet saivat innostuneen vastaanoton, ja lukijoiden toiveesta kokeilusta tuli vakinainen.
Myös ruokapalstan pitäjä, nuori kotitalousopettaja Anneli Pessala, innostui niin, että häneltä on julkaistu resepti jos toinenkin vuosikymmenten mittaan.

Pessala valmistui kotitalousopettajaksi keväällä 1976, mutta koulussa hän on opettanut vain yhden viikon, sijaisena Helsingin Vuosaaressa 2010-luvulla. Oppilaat kyselivät, että ”koska me tehdään mokkapaloja”.
”Viimeisenä päivänä annoin luvan”, Anneli naurahtaa.
Ruokareseptien kehittämisen hän aloitti Valion koekeittiössä elokuussa 1976, ja ensimmäiset Maaseudun Tulevaisuuden ruokajuttunsa hän teki vuonna 1977. Kun hän jäi vuonna 2010 Valiolta pois, hän ryhtyi tekemään lehden ruokajuttuja päätoimisesti.
Pessalalla on kolme tytärtä ja kuusi lastenlasta. Kun suku kokoontuu yhdessä juhlimaan joulua, ruoat on listattu ja jaettu Excel-taulukkoon ja kaikki ovat olleet niitä valmistamassa. Hyvä ruoka yhdistää koko perhepiiriä.

Erityisen iloinen Pessala on siitä, että on välittänyt eteenpäin oman äitinsä perinteitä ja opettanut jälkeläisensä marjastamaan. Kesällä vanhin hänen lapsenlapsistaan, jo omilleen muuttanut opiskelijapoika, ajoi linja-autolla mummon luo Heinolaan poimimaan mustikat talven aamupuuroihinsa.
Ensin omat lapset ja myöhemmin lapsenlapset ovat olleet mukana myös Maaseudun Tulevaisuuden ruokajuttujen kuvauksissa avustajina ja kuvausmalleina.
Resepteihin ja kuviin tarvittavat yrtit, vihannekset, perunat ja juurekset Pessala on kasvattanut itse kasvimaillaan Heinolassa ja Hartolassa. Joka vuosi hän on kokeillut myös uusia kasviksia, vaihtelevin tuloksin.
”Eläimet käyvät mielellään kasvimaalla ottamassa osansa.”
Myös kaupunkikotinsa parvekkeelta hän on saanut nopeasti vihreää ruokakuviin. Useimmiten hänen työparinaan oli valokuvaaja Jaana Kankaanpää. Jaanan kanssa on kuvattu maalla kesän satoa ja Helsingin-keittiössä lukematon määrä annoskuvia.
Anneli Pessalan viimeiset ruokaohjeet Maaseudun Tulevaisuudessa painettiin 5. joulukuuta 2025 ilmestyneeseen lehteen. Jutun teemana oli itsenäisyyspäivä.
Tämän jälkeen hänelle jää paremmin aikaa keskittyä perintömetsiensä hoitamiseen Päijät-Hämeessä. Hän kertoo olevansa intohimoinen ulkoilmaihminen; metsään on päästävä päivittäin.

Ruokajutuissaan Pessala on suosinut lähiruoka- ja satokausiajattelua jo kymmeniä vuosia, kauan ennen kuin siitä tuli muoti.
Resepteissään hän on käyttänyt monipuolisesti vilja- ja maitotuotteita, munia, kotimaista kalaa, lihaa, hedelmiä ja kasviksia, samaten metsästä saatavia raaka-aineita.
”Alusta alkaen olen valinnut ruokaohjeisiin raaka-aineita sen mukaan, mitkä juuri sillä hetkellä ovat parhaimmillaan.”
Tuoreet marjat juuri poimittuina ja uudet perunat ovat Pessalan mielestä vertaansa vailla olevia kotimaisia herkkuja. Talvella ruokapöytään valitaan hyvin säilyviä kasviksia kuten kotimaisia juureksia ja keräkaalia.
Kaiken kaikkiaan ohjeiden kautta on tuotu esiin kotimaisia, laadukkaita ja maistuvia ruoka-aineita. Hän on ottanut huomioon, että suurimmalla osalla Maaseudun Tulevaisuuden lukijoista on jonkinlainen yhteys kotimaiseen ruoantuotantoon ainakin sukujuurtensa kautta.
”Tärkeänä olen pitänyt myös sitä, että reseptien aineksia saa helposti kaupasta myös pienillä paikkakunnilla.”
”Jos vaikkapa kasvikset ostaa aina valmiiksi pilkottuna, yhteys alkuperäiseen raaka-aineeseen katoaa.”
Alkuvuosina Maaseudun Tulevaisuuden ruokajutuissa oli viikon ruokalista, jossa kerrottiin miten koostaa viikon ateriat, ja vinkkejä esimerkiksi diabeetikkojen juhlatarjottavista. Laktoosittomuuden jälkeen nousi esille gluteenittomuus.
Kasvispainotteisia ohjeita Pessala on suosinut pitkään. Hän muistuttaa, että myös vegaaneille sopivaa ruokaa voi laittaa kotimaisista raaka-aineista. Hyviä proteiininlähteitä ovat esimerkiksi palkokasvit.
Kaikkien rakastamat mummon korvapuustit hän tekee nykyään kaurajuomaan.
Se, että suomalainen arkiruokatodellisuus painottuu nykyään niin voimakkaasti valmisruokiin, on Anneli Pessalasta hiukan surullista.
Kerran hän havahtui siihen, että kaupasta ei enää saa kokonaista jälkiuunileipää, myynnissä on vain halkaistua.

”Jos vaikkapa kasvikset ostaa aina valmiiksi pilkottuna, yhteys alkuperäiseen raaka-aineeseen katoaa. Kohta multaporkkanat ja -perunat ovat ihmisille ihan vieraita.”
”Toisaalta kyllähän se helpottaa kiireisen ihmisen ruoanlaittoa, kun vain heittää peruna- ja kalakuutiot kattilaan ja pian on kalakeitto pöydässä.”
Pessalan pitkään esillä pitämään satokausiajatteluun on viime vuosina herätty laajemmin, ja lähiruoasta on tullut trendi. Ehkäpä hänen Maaseudun Tulevaisuudessa vuosikymmenten ajan tekemällään työllä on ollut tässä kehityksessä oma roolinsa.
1 Pehtoorin perunaloora. ”Tämän kehitin Valion koekeittiössä, ja siitä tuli hitti. Aineksina on perunaa, jauhelihaa, sipulia, juustoraastetta ja raejuustoa, päälle tulee munamaito.”
2 Tasavallan toscakakku. ”Valiolle tehty tämäkin ohje, helppo ja herkullinen tarjottava kahvipöytään ja juhliin.”
3 Sienisalaatti, johon tulee raejuustoa. ”Valmistetaan suolasienistä ja sopii hyvin esimerkiksi joulupöytään. Ohje on levinnyt netissä moneen paikkaan.”