Puro pitää veden liikkessä ja hapekkaana. Kuva: Jaana Kankaanpää
Taloa ei tarvitse rakentaa rannalle, sillä rannan voi rakentaa itse
Lammen pystyy tekemään minne tahansa, mutta millä hinnalla ja vaivannäöllä?Tilaajalle
Lähdepohjainen lampi on luonnonkaunis ja helppohoitoinen. Kuva: Jaana KankaanpääKoti veden äärellä on monen unelma. Rantatontit riittävine rakennuslupineen ovat kuitenkin vähissä. Rakkaan kodin siirtäminen rannalle ei ole käytännössä myöskään mahdollista.
Päinvastoin kuin sanonnassa, Muhammedin ei tarvitse mennä vuoren luokse. Veden voi saada kotipihaan rakentamalla lammen.
Virpi Pakaslahdelta tällainen lampi löytyy Porvoosta. Lampi on lähdepohjainen. Vesi pulppuaa ja pysyy siinä luonnostaan. Syvimmillään lampi on reilut puolitoista metriä. Kuivina kesinä vedenpinta voi laskea puolesta metristä melkein metriin.
”Täällä maasto on kuivaa, mutta lähdepisteitä esiintyy paljon. Eräs vanhempi naapuri on sanonut, että lammen paikalla on ollut menneinä aikoina pieni kosteikko. Vettä tähän on tullut siis aina”, Pakaslahti kertoo.
Aikaisemmat omistajat olivat jo kaivaneet lammen, mutta sen rannat olivat päässeet puskittumaan pahasti. Pakaslahti laittoi lampareen uuteen uskoon osana puutarhaansa.
Kyseessä ei ollut yhden viikonlopun projekti.
”Rantoja kaivettiin auki kaivinkoneella, puolet jätettiin luonnontilaan. Pohjalle laitettiin juuriestekangas ja päälle kaksikymmentä tonnia kiveä. Kangas oli välttämätön, koska muuten ranta alkaa kasvamaan pajukkoa ja vadelmaa muutoin välittömästi”, Pakaslahti kertoo.
Lammen päätyyn tehtiin puro, johon uppopumppu nostaa veden.
”Se on läpivetävä pumppu, joka imee vettä sellaisenaan. Kun on kyse lammesta, joka on täynnä mujua, ei ole järkeä käyttää suodattavaa pumppua, jota joutuisi putsaamaan joka viikko.”
Puron pohjalla on kumimatto ja päällä kiviä koristamassa.
”Puro on tietysti kauniin näköinen, mutta itselleni melkein tärkeämpää on siitä tuleva rauhoittava solina.”
”Kaivaminen, kone ja mies maksoivat. Muut olivat ihan satasien juttuja.”
Kyse ei ole vain estetiikasta ja tunnelmasta. Puron ja pumpun avulla vesi liikkuu lammessa ja pysyy happipitoisena.
”Ennen veden pumppaamista vesi haisi ajoittain pahalta, mutta hajuhaittoja ei ole enää juurikaan ollut. Ainoastaan ensijäiden jälkeen voi haistaa jotain poikkeavaa.”
Lammen ehostuksessa kallein osuus oli konetyö.
”Kaivaminen, kone ja mies maksoivat. Muut olivat ihan satasien juttuja.”
Talvisin lammelle on tehty luistelurata lapsille. Uimiseen lampea ei ole käytetty, vaikkakaan varsinaista muuta estettä sille ei ole kuin mataluus. Suurin ilo lammesta on silmälle, kun astuu ulos kotiovesta.
Pakaslahti on yllättynyt siitä, kuinka paljon pieni vesi kerää luonnonelämää ympärilleen.
”Tässä käy paljon lintuja. Telkkäemo tulee alkukesästä poikasien kanssa harjoittelemaan ravinnon etsintää ennen kuin siirtyvät isommalle järvelle. Linnunpoikaset ovat hurjan hauskoja seurattavia.”
”Luonnonmukaisen lammen ylläpitäminen on kaikista vaivattominta. Pajuoksan kanssa lähtisin hakemaan sopivaa paikkaa.”
Kotipaikkanaan lampea pitävät lisäksi sudenkorennot, sammakot, rantakäärmeet ja vesiliskot.
”Vesiliskot kutupuvussaan ovat keväällä upeita. Niin kuin jotain minilohikäärmeitä ovat, kun tuolla menevät.”
Pakaslahti kertoo, että lampeen ei ole laitettu kaloja, koska pienen vesimäärän ravinnekuorma kasvaisi. Ilman suodatusjärjestelmiä vedenlaatu alkaisi heikentyä.
Virpi Pakaslahti kertoo haluavansa pitää lammen mahdollisimman luonnonmukaisena. Kuva: Jaana Kankaanpää
Lammen rannassa on kesärakennus sekä soutuvene. Varsinaiseen soutamiseen lampi on pieni, mutta pumpun tarkastamiseen vene on kätevä. Kuva: Jaana KankaanpääKummempia hoitotoimenpiteitä Pakaslahden lampi ei tarvitse.
”Pidetään huolta, ettei pusikoidu tai kasva umpeen, mutta muutoin lampi saa olla luonnon ehdoilla.”
Lammen tekemistä harkitsevan kannattaa miettiä, kuinka paljon on valmis näkemään vaivaa sen eteen.
”Luonnonmukaisen lammen ylläpitäminen on kaikista vaivattominta. Pajuoksan kanssa lähtisin hakemaan sopivaa paikkaa.”
Eija Keckmanin elämyspuutarhasta Loviisan Ahvenkoskelta löytyy taas täysin keinotekoinen lampi.
”Ensi kaivinkone teki lammen muodon ja kaivoi syvyyden. Pohjasta otettiin kaikki terävät kappaleet, kivet ja juuret, pois. Sen jälkeen pohjalle levitettiin suodatinkangas. Kankaan päälle laitettiin 5 sentin kerros asennushiekkaa ja tämän päälle levitettiin allaskumi.”
Suomesta mieleistä yhtenäistä allaskumia ei löytynyt, vaan se piti tilata Saksasta.
”Halusin normaalia paksumman varmuuden vuoksi. Kumi on kuitenkin aikamoisen paineen alla, ja sen varassa lampi on.”
”Jos ei lamppuja olisi, niin näin aurinkoisessa paikassa allas olisi täynnä vihreää limavelliä ennen juhannusta.”
Lammentekovaiheessa kaksi suurta kiveä tuottivat päänvaivaa. Tontilla olleista kolmesta kaivinkoneesta yksikään ei saanut niitä liikkumaan. Kivet jäivät paikoilleen, ja niille keksittiin ratkaisu.
”Kiviin tehtiin urat ja kumimattoon kivien muotoiset reiät. Reikien reunat pingotettiin kivien uriin ja lämpösaumattiin. Näin kivet saatiin nätisti esiin, ja kumimatto vesitiiviiksi.”
Kumimatto piilotettiin lammen reunan maisemointiportaan alle. Maton päälle ei laitettu maa-aineista. Puista putoavat lehdet ovat tehneet luontaisen mutaisen pohjakerroksen.
Edessä kuunliljoja, ja taustalla vettä porisuttaa ilmapumppu. Kuva: undefinedLammen ympärillä oleva valuma-alue on pieni eikä vettä tule luonnostaan riittävästi taivaalta. Kymijoen läntinen haara menee tontin vierestä. Vesi pumpataan sieltä kastelujärjestelmään ja altaaseen.
Vettä ei lasketa pois lammesta, vaan sitä ainoastaan haihtuu itsestään. Riippuen kesästä lampea täytetään 1-3 kertaa.
”Vesipinta-alaa on aika paljon ja täysin auringossa, niin sitä tietysti haihtuu vilkkaasti.”
Oma numeronsa on lammen suodatinjärjestelmä. Uppopumppu imee vettä, joka menee ensin kolmen UV-lampun läpi suojakuoressa. UV-valo tappaa levän.
”Jos ei lamppuja olisi, niin näin aurinkoisessa paikassa allas olisi täynnä vihreää limavelliä ennen juhannusta.”
Lamppujen jälkeen tulee kolme erillistä suodatinpönttöä, joissa on kussakin erilaiset suodatusmateriaalit, joihin epäpuhtaudet tarttuvat. Suodattimet irrotetaan ja pestään väliajoin painepesurilla.
Suodatinpönttöjen jälkeen vesi palaa takaisin lampeen.
Eija Keckman on puutarha-alan yrittäjä. Vuosituhannen alussa hän luotsasi Pioni-puutarhaohjelmaa. Kuva: Jaana KankaanpääKeckman on tutkituttanut veden laadun, ja se on ollut hyvä. Vesi tutkittiin, koska haluttiin tietää pärjäisivätkö kalat altaassa.
Lammessa onkin tällä hetkellä koikarppeja. Karppeja ruokitaan pelleteillä ja niistä tulee ravinnekuormaa. Yhdessä vaiheessa asiasta koitui ongelmia.
”Kun karpit kasvoivat isoiksi, suodatinjärjestelmä osoittautui alimitoitetuiksi, ja veden laatu heikkeni. Sitten kun vaihdettiin isompaan järjestelmään, tilanne on pysynyt hyvänä.”
Lehdistä muodostuneella mutakerroksella on tärkeä rooli karpeille — kalat kaivautuvat pohjamutaan ja talvehtivat siellä.
”Happi riittää kaloille talvella, kun pidetään kaksi avantoa ilmapumpuilla auki. Jos lampi pääsee kokonaan jäätymään, karpit kuolevat.”
Lammesta löytyy tavanomaisia vesikasveja, kuten lumpeita. Myös kasvit parantavat vedenlaatua. Kuva: Jaana Kankaanpää
Kasviloistoa Keckmanin lammella. Kuva: Jaana KankaanpääKeckman ei muista tarkkaan lammen rakentamisen kokonaiskustannuksia, mutta tuhansia euroja hankkeeseen on mennyt.
”Pelkästään 500 neliön allaskumi oli hintava. Se on silti hyvä investointi.”
”Muovia saa halvalla, mutta se on aina puhki.”
Muiden kokemusten perusteella Keckman kehottaa panostamaan tähän lammen rakentamisessa.
”Tekee sitten minkälaisen tai kokoisen tekolammen, niin sen voin sanoa, että muovi ei materiaalina kuulu tähän hommaan. Muovia saa halvalla, mutta se on aina puhki.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
