Naakka on äänekäs lintu. Sille on tyypillinen toistuva nasaalimainen ja kimeä kja-ääni. Kuva: Kari Salonen
Tämä älykäs ja sosiaalinen lintu yleistyy Suomessa, mutta kaikki eivät siitä pidä
Pitkäikäiseksi elävät naakat ovat hyvin pariuskollisia lintuja.Tilaajalle
Naakka viihtyy mielellään maaseutumaisissa taajamaympäristöissä, mutta ei ydinkaupungissa tai umpimetsässä. Kuva: Juho RahkonenNaakka (Corvus monedula) on sosiaalinen ja älykäs lintu. Varislintuihin kuuluva naakka pysyy parvessa ja pesii yhdyskunnissa.
Naakkaparvessa yksilöiden välillä vallitsee tiukka arvojärjestys, Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Aapo Salmela kertoo.
”Vanhat linnut valtaavat usein parhaat ruoka-apajat ja pesäkolot, ja ne pysyvät myös reviirillään ympäri vuoden. Nuoret linnut muuttavat usein Suomesta talveksi. Naakat talvehtivat Ruotsissa ja Tanskassa.”
Rengastusaineistojen perusteella naakan ikäennätys on jopa yli 16 vuotta. Kuolleisuus on suurinta nuorissa ikäluokissa, kuten yleensäkin linnuilla.
Parisuhteissaan naakat ovat hyvin uskollisia. Ne liikkuvat usein pareina parvessa myös pesimäajan ulkopuolella.
”Pariuskollisuus on aika tyypillistä pitkäikäisillä linnuilla. Kun on kerran valittu puoliso, sen kanssa pysytään yhdessä. Koiraiden ja naaraiden välillä ei ole hierarkiaa, eli ne ovat aika tasa-arvoisia”, Salmela sanoo.
Naakkanaaraat ja -koiraat ovat samannäköisiä ja -kokoisia, eikä niitä pysty erottamaan toisistaan maastossa.
”Pariuskollisuus on aika tyypillistä pitkäikäisillä linnuilla. Kun on kerran valittu puoliso, sen kanssa pysytään yhdessä.”
Naakka on Varsinais-Suomen maakuntalintu, ja esimerkiksi Turun tuomiokirkko on ollut vuosisatojen ajan mustaharmaan linnun koti. Naakka esiintyy myös Sauvon kunnan vaakunassa.
Suomalaisessa kansanperinteessä naakkaa on kutsuttu myös kirkkoherraksi, koska se viihtyy vanhoissa kirkontorneissa ja tapuleissa.
”Monen mustan linnun, kuten naakan, korpin ja palokärjen, on uskottu ennustavan kuolemaa. Naakka on aika näkyvä ja kuuluva laji, joka on helppo tunnistaa. Sellaisista linnuista löytyy paljon erilaisia kansanuskomuksia”, Aapo Salmela sanoo.
Naakka on nykyään Suomen yleisin varislintu, ja sen kanta on kasvussa. Vielä muutama vuosikymmen sitten naakka tunnettiin lähinnä Etelä- ja Varsinais-Suomen lintuna. Tuoreimman arvion mukaan naakan pesimäkanta on Suomessa noin 220 000 paria.
”Naakkoja esiintyy nykyään Oulun korkeudelle asti ihan runsaana, ja pikkuhiljaa se on laajentanut reviiriään myös Itä-Suomeen. Napapiirin pohjoispuolella naakka on vielä hyvin harvinainen.”
Naakka viihtyy kulttuuriympäristöissä ihmisten läheisyydessä. Varislinnuistamme se on ainoa kolopesijä.
”Naakka pesii mielellään maaseutumaisissa taajamaympäristöissä, mutta ei ydinkaupungissa tai umpimetsässä.”
”Monen mustan linnun, kuten naakan, korpin ja palokärjen, on uskottu ennustavan kuolemaa.”
Naakka on aika äänekäs. Sille on tyypillinen toistuva nasaalimainen ja kimeä kja-ääni.
”Naakkaparven ääni kuuluu hyvin kauas, kun linnut menevät porukalla nukkumaan yöpymisparvissa.”
Muiden varislintujen tapaan naakka on älykäs, sosiaalinen ja oppivainen. Tämä näkyy esimerkiksi ravinnonhaussa.
”Pitkäikäinen ja fiksu lintu muistaa sellaisia paikkoja, missä on helposti ruokaa saatavilla, vaikka kävisikin välillä jossain muualla. Naakat pystyvät myös siirtämään tietoa nuoremmille linnuille.”
Kaikkiruokainen naakka syö esimerkiksi hyönteisiä, viljaa, marjoja ja ihmisten jättämiä roskia. Se ei ole yhtä paha pesärosvo kuin varis, mutta tarvittaessa se syö muiden lajien poikasia ja munia.
”Naakka ei ole yleinen saalislaji muille linnuille, koska se on kohtalaisen iso ja aika vahva. Lisäksi se liikkuu isoissa porukoissa. Toki kanahaukka saattaa naakan joskus napata, ja poikasia voi mennä pesärosvojen suihin”, Salmela kertoo.
Naakan rauhoitus poistettiin vuonna 2018. Tätä perusteltiin erityisesti naakkojen maataloudelle aiheuttamilla vahingoilla.
Naakat aiheuttavat maatiloille isoja kustannuksia esimerkiksi repimällä ja sotkemalla rehupaaleja. Linnut myös pesivät rakennusten savupiippuihin ja sotkevat ulosteillaan parveutumisalueiden ympäristöä.
Naakkavahingoista ei ole maksettu korvauksia maanviljelijöille elokuun 2018 jälkeen. Lintuja saa nyt metsästää pesimäkauden ulkopuolella.
Birdlife Suomen suojeluasiantuntija Salmela ei usko, että metsästyksellä voidaan juurikaan vähentää naakkakantaa, koska se osaa älykkäänä lintuna varoa ja vältellä metsästäjiä.
”Olennaista on vahinkojen ennaltaehkäisy”, hän sanoo.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
