Männyn neulasten syöminen vie suuren osan metson päivästä talvisin. Kuva: Sanne Katainen
Metso viettää talven vakiopaikoillaan ja odottaa jo kevään rähinöiden alkamista
Harvalla eläimellä ravinto on yhtä yksipuolista kuin metsolla talvella. Tylsään ruokavalioon liittyy yksi hyvä puoli.Tilaajalle
Talvella metso etsii ravinnokseen männynneulasia, jotka eivät muille eläimille juuri kelpaa. Kuva: Hannu HuttuTalvi on tullut pohjolaan ja pakkaset kiristyvät.
Muuttolinnut ovat hyvän aikaa sitten lentäneet etelän lämpöön, mutta musta ja juro korpien suurlintu metso ei suostu lähtemään minnekään.
Edes paikkakunnan vaihto ei tule mieleen alueelleen leimautuneelle eläimelle.
Syksy on karsinut heikoimmat nuoret yksilöt luonnon armottomassa kamppailussa. Talven näkevät vahvimmat, vanhimmat ja viisaimmat.
Metson elämä muuttuu radikaalisti talven tullen, kertoo BirdLife Suomen tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi. Merkittävin muutos homenokan arkeen tapahtuu ruokavaliossa.
”Metson pääravintoa ovat talvella männynneulaset. Tämä on varsin kehnoa ravintoa, jota eivät oikein mitkään muut eläimet syö. Hirvetkin syövät lähinnä vain ensimmäisen vuoden kasvaimia”, Lehtiniemi kertoo.
Metso tuntuu tekevän kurjuudesta melkeinpä kansallisromanttista taidetta.
”Metsot syövät mieluiten kitukasvuisia kuivan paikan tai rämeen laidan mäntyjen neulasia.”
Kuten Pate Mustajärven lyriikoissa karskeilla miehillä on Ukkometso-niminen vakioravinteli, on ukkometsoilla myös vakioneulaskapakkansa.
Metso ruokailee samoilla puilla talvisin jopa vuodesta toiseen. Näitä puita kutsutaan hakomapuiksi.
Ruokailuun valittujen puiden energiapitoisuus on männyksi korkea ja resiini- eli haitta-aineiden pitoisuus alhainen.
Ahkera sapuskointi jättää jälkensä maastoon — hakomapuun tunnistaa harvenneesta latvasta, puun alle pudonneista neulasista ja kippuraisista ulosteista.
Ruokailupaikat sijaitsevat usein keväisten soidinalueiden läheisyydessä. Kukot ovat valmiita ottamaan toisistaan mittaan, kun kevät koittaa.
Metson bakteerikanta ja suoliston toiminta muuttuu, kun se siirtyy neulasravintoon. Tämä mahdollistaa tarvittavien ravintoaineiden saannin korpimaiden yksipuolisesta salaattibuffetista.
Masentavassa neulasruokavaliossa on kuitenkin yksi hyvä puoli — ruoka ei lopu koskaan.
”Itsekin metson siipien iskut kokeneena, voin sanoa, että voimaa on.”
”Varmaan ei metsoja nälkään juurikaan kuole. Kyseessä on laji, joka kestää todella tiukkojakin olosuhteita.”
Havun napostelu käy kokopäivätyöstä. Tässä tapauksessa määrä on oleellista, eikä laatu.
”Kun ruoka on niin huonoa, lintu joutuu suurimman osan valoisasta ajasta käyttämään syömiseen.”
Pakkasen kiristyessä energian tarve lisääntyy, ja pökköä on lyötävä pesään entistä enemmän.
Mustan metsäkanan elämä on varsin apaattista talvella. Ruokailujen välissä pyritään kuluttamaan mahdollisimman vähän energiaa tekemättä mitään.
Korpien asukki ei pienestä hetkahda, eivätkä kovatkaan pakkaset metsoa nujerra.
”Sillä on hyvin tiivis huippuluokkainen höyhenpuku. Sitten kun on vielä isokokoinen lintu kyseessä, sen on helpompaa säilyä lämpimänä. Kun lunta on tarpeeksi, niin metso menee lumen alle kieppiin.”
Talvella ravinto on tiukassa petoeläimillä, ja metsopaistista haaveilevat ketut ja maakotkat.
Kovaluonteinen kanahaukkakin voi metson saada, mutta se on hyvin haastava saalis.
Suuren kokonsa puolesta lintu ei ole täysin avuton, vaan voi laittaa kova kovaa vasten.
”Kyllä näin on. Itsekin metson siipien iskut kokeneena, voin sanoa, että voimaa on.”
- Osaston luetuimmat
