

Kansallislinnun asema ja arvo on suomalaisten mielissä korkea. Sukupuuton partaalta elinvoimaiseksi, koko maahan levittäytyneeksi lajiksi lisääntyneen laulujoutsenen valinta lähes pyhään kansallislinnun asemaan on kuitenkin tapahtunut yllättäen hyvin koruttomasti.
Jan Södersved on Birdlife Suomi-järjestön viestintäpäällikkö ja Linnut-lehden päätoimittaja. Hän toimi 1980-luvun lopussa Eläinmaailma-lehden toimittajana. Södersved selvitti kansallislinnun valintaprosessia.
”Äänestys järjestettiin Eläinmaailma-lehdessä joulukuussa 1980. Sen jälkeen kansainvälisen lintujen suojelutyön organisaation osana toiminut Linnustonsuojeluneuvoston Suomen osasto julisti laulujoutsenen virallisesti kansallislinnuksi. Tämä noteerattiin muun muassa Helsingin Sanomissa pienellä uutisella”, kertoo Södersved arkistolöydöistään.

Mainintoja laulujoutsenen kansallislintuasemasta löytyy kuitenkin jo vuosikymmenien takaa.
”Eläinmaailma-lehden mukaan laulujoutsen olisi valittu jo 1967 Yleisradion järjestämällä äänestyskilpailulla kansalliseläimeksi, mutta tätä valintaa ei vahvistettu. Myös luontokuvaaja Jorma Luhta on jo 70-luvulla kirjoittanut laulujoutsenesta kansallislintuna.”

Suomen kansallislinnun valinnan ideoi vuonna 2023 edesmennyt Eläinmaailma-lehden toimittaja, ornitologi ja tietokirjailija Lasse J. Laine. Hän kertoi äänestyksestä Ylen radiohaastattelussa vuodelta 2017. Laine piti yllättävänä talitintin nousua kakkoseksi arvellen, että suomalaiset pitäisivät statuksen arvoisena äänekästä, kookasta ja luonteikasta lintulajia. Laine itse nimesi kurjen suosikikseen. Soiden maalle Suomelle sopisi suolla elävä, näyttävä lintu.
Eläinmaailman vuoden 1980 joulukuun numerossa julkaistiin kuvakavalkadi ehdokkaista, joista 2563 lukijaa valitsi 551 äänellä laulujoutsenen. Laulujoutsen päihitti nokan mitalla toiseksi tulleen talitintin, joka keräsi 437 ääntä. Yli 200 äänen pääsivät myös kurki (380), metso (361) ja punatulkku (221).
Laine pohti talitintin ja punatulkun menestyksen johtuvan osaksi siitä, että äänestys toteutettiin talviaikaan, jolloin lajeista on äänestäjillä paljon havaintoja.
”Talitintin kakkossija on yllättävä, mutta suosion selittää varmasti se, että laji on tuttu kaikille”, arvioi myös Södersved.

Laulujoutsenella on Suomessa vaiherikas historiansa, Södersved muistuttaa. Laji metsästettiin lähes sukupuuttoon 1900-luvun alussa. Se rauhoitettiin 1934, mutta lajin varsinaisena pelastuksena pidetään eläinlääkäri, kirjailija ja valokuvaaja Yrjö Kokon työtä linnun hyväksi. Hän omisti laulujoutsenelle vuosia, etsien Lapin erämaasta viimeisiä pesiviä pareja ja toi kirjoillaan mystisenä pidetyn lintulajin kansan tietoisuuteen 1950-luvulla. Asenteet muuttuivat ja lajin elpyminen alkoi.
Tuorein kansalliseläin on kansallisperhonen paatsamasinisiipi, joka valittiin maamme juhlavuonna 2017 osana virallista Suomi 100-ohjelmaa. Hankkeen taustalla oli useita luontojärjestöjä ja -toimijoita.
”Kansalliseläinten ja -kasvien valinnassa ei ole mitään virallista käytäntöä, vaan niitä on vuosikymmenien aikana valittu eri tavoin. Esimerkiksi kielo on äänestetty ensisijalle itsenäisyyden juhlavuoden toimikunnan kansalliskukkakilpailussa Suomen täyttäessä 50 vuonna 1967”, mainitsee Södersved.
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
