Laulujoutsenen ja kyhmyjoutsenen erottaa toisistaan helpoiten nokan värin perusteella: laulujoutsenen nokka on kiilamainen ja pääosin keltainen (kuvassa), kun taas kyhmyjoutsenella nokka on oranssinpunainen. Kuva: Jukka Pihlainen
Kansallislintu katukuvassa ‒ vainotusta riistaeläimestä sukeutui suomalaisuuden symboli ja viraalihittien kestoaihe
Kansallislinnun muuttunut imago nosti sen metsästetystä riistalinnusta suomalaisuuden symboliksi. Valokuvaaja Jukka Pihlainen on jo vuosia dokumentoinut Tuusulassa laulujoutsenten elämää.Tilaajalle
Laulujoutsen esiintyy usein suomalaisessa kansanperinteessä ja taideteoksissa. Tuusulan kesäasukas levittelee siipiään. Kuva: Jukka PihlainenViime vuosisadan puolessa välissä lähes sukupuuton partaalla keikkuneen lintulajin edustaja tepastelee tyytyväisenä kaupunkilammella Tuusulassa.
Ihmisen läheisyydessä asustelevat ja pesivät laulujoutsenet herättävät mielenkiintoa ja ihailua sosiaalisessa mediassa.
Jokelassa laulujoutsenia kuvaavan Jukka Pihlaisen Tuusulan linnuille luoma Facebook-sivu on kerännyt yli 5 000 uskollista seuraajaa. Erityisesti kuvat poikasista keräävät ihastuneita reaktioita.
Tänä vuonna Pihlainen aloitti kuvaukset maaliskuussa, kun joutsenet laskeutuivat koulukeskuksen lammen jäälle Jokelassa. Joutsenparille kuoriutui toukokuun lopussa kuusi poikasta.
Kesän aikana joutsenperheen puolesta on koettu myös huolta ja murhetta. Kevään poikasparvesta joutsenparin mukana tallustaa tällä hetkellä enää neljä. Yksi poikasista joutui pedon saaliiksi, toinen vietiin villieläinsairaalaan.
Pihlainen on seurannut ja kuvannut Tuusulassa joutsenten elämää jo kymmenen vuoden ajan.
”Joutsenet ovat oppineet tuntemaan minut, ja välillemme on muodostunut luottamus. Päästävät melkein kosketusetäisyydelle”, hän toteaa.
Tuusulan joutsenet on nähty usein ylittämässä katua ‒ oikeaoppisesti suojatietä pitkin. Kuva: Jukka PihlainenLaulujoutsenen tapaaminen kaupungin vilkkaimmassa keskustassa ei ole Luonnontieteellisen keskusmuseo Luomuksen lintuatlaskoordinaattori Heidi Björklundin mukaan ihan tavallinen asia.
Laulujoutsen on Suomessa runsastunut ja pesii jo monenlaisilla järvillä, lahdilla ja lammilla. Se voi selvästikin hyvinkin tottua ihmiseen, jos huomaa, että vaaraa ei ole.
”Samanlaista tottumista on muillakin vesilinnuilla ja linnuilla. Esimerkiksi Espoon Finnoon altaalla vesilintuja pääsee katsomaan ilman kiikareita todella läheltä. Altaan linnut ovat tottuneet siihen, että altaan ympäri kulkevia polkuja kiertävät ihmiset antavat heidän olla rauhassa. Samat lajit muualla päin Suomea saattavat olla paljon arempia”, Björklund toteaa.
Jokelan tapauksessa Björklund arvelee olevan kyseessä laulujoutsenpari, joka on rohkaistunut pesimään keskustan altailla.
”Kun pesinnät ovat vuosi toisensa jälkeen onnistuneet, lintujen on kannattanut jatkaa pesintää samalla tutulla paikalla.”
Liki olemattomaksi kutistuneesta laulujoutsenen kannasta on kasvanut Suomessa elinvoimainen viime vuosikymmenien aikana. Birdlife Suomi arvioi Suomen nykyisen laulujoutsenkannan suuruudeksi noin 11 000 paria. Kanta painottuu valtaosin etelään.
Jokelan keskustan lähellä on neljä lampea. Päästäkseen lammelta toiselle täytyy joutsenten kulkea jalkakäytävilläkin ja ylittää ajorata. Pihlaisen mukaan paikalliset ovat oppineet varomaan kadulla tepastelevaa lintuperhettä.
Keskeisestä sijainnista huolimatta pesät ovat rauhoitettuja. Häirintäkielto koskee myös hyväntahtoiseksikin tarkoitettua toimintaa, jonka tarkoituksena ei olisi pesinnän häiritseminen.
Tyypillisesti joutsen karkottaa reviiriltään välillä hyvinkin aggressiivisesti lajitovereitaan sekä muita vesilintuja, joten sen elinpiiriä on syytä kunnioittaa.
Birdlife Suomen Jan Södersved muistuttaa, että kaikkien lajien pesintöjä ‒ niin rauhoitettujen kuin rauhoittamattomien ‒ suojaa luonnonsuojelulaki, eikä näitä saa häiritä. Tämä koskee myös luonnonvaraisten lintujen ruokkimista.
”Kaupunkialueella liikkuvia joutsenia ja näiden poikueita sopii ihailla, mutta niitä ei ole mitään syytä ruokkia. Poikasille vaalea leipä on vääränlaista ravintoa ja voi olla haitaksi niiden kehittymiselle.”
”Laulujoutsenen imagomuutos vainotusta kansallislinnuksi on nähdäkseni ennen kaikkea muutos ihmisessä itsessään.” Heidi Björklund
Lintukuvaaja Jukka Pihlaisen mukaan paikalliset ovat jättäneet kaupunkijoutsenet rauhaan ja antaneet niille tilaa. Paikallisille linnut ovat tuttu näky jalkakäytävällä, mutta ventovieras ei osaa odottaa yllättävää kohtaamista.
”Joutsenista varoittavia liikennemerkkejä on asetettu jalkakäytäville pesintäaikaan Jokelassa ainakin kymmenen vuoden ajan, mutta tänä vuonna ei. Tätä harmittelen.”
Aiempina vuosina Jokelan kaduilla on nähty joutsenista varoittavia liikennemerkkejä. Kuva: Jukka PihlainenSuuren yleisön arvot ja mielikuvat tutkitusti vaikuttavat yksittäisen eläimen tai lajityypin suojeluasenteisiin.
”Laulujoutsenen imagomuutos vainotusta kansallislinnuksi on nähdäkseni ennen kaikkea muutos ihmisessä itsessään. Laulujoutsenta lakattiin metsästämästä ja alettiin arvostaa, ja kanta pääsi hiljalleen elpymään. Esimerkiksi Yrjö Kokon teksteillä oli tässä suuri vaikutus”, lintuatlaskoordinaattori Björklund toteaa.
Sillä, kerrotaanko mediassa joutsenen vaappuvan poikueineen suojatien yli vai aiheuttavan viljelijälle merkittäviä satovahinkoja, on merkitystä.
Suomalaisessa kulttuurissa toivoa, puhtautta ja myyttisyyttä symboloiva lintu on esiintynyt niin Akseli Gallen-Kallelan maalauksissa kuin Jean Sibeliuksen sävellyksissä ja Eino Leinon runoissa.
Kuva: Jukka PihlainenEläimiä käsittelevien fiktiivisten ja tositapahtumiin perustuvien narratiivien on myös tutkimuksissa todettu vaikuttavan vastaanottajien asenteisiin eläimiä kohtaan.
Sillä, kerrotaanko joutsenen vaappuvan poikueineen suojatien yli vai aiheuttavan viljelijälle merkittäviä satovahinkoja, on viestinnällistä merkitystä.
Laulujoutsenen nykyinen symbolinen merkitys ja kansansuosio kertovat lajiin kohdistuneesta asennemuutoksesta. Pihlainen arvelee Jokelassa asuvien lintujen suosion syyksi niiden sympaattisuuden.
”Se on kivan näköistä, kun ne kulkevat maantiellä pienten poikasten kanssa.”
Jukka Pihlainen on seurannut ja kuvannut Tuusulassa joutsenten elämää jo vuosia. Kuva: Jukka PihlainenLaulujoutsen (Cygnus cygnus)
Suomen kansallislintu.
Elinvoimainen, rauhoitettu koko maassa, myös Ahvenanmaalla.
Laji oli kuolla sukupuuttoon Suomessa viime vuosisadan puolivälissä.
Osa talvehtii Suomessa sulana pysyvissä vesissä. Talvehtivien määrä vaihtelee talven ankaruudesta riippuen.
Muuttaa talveksi loka–marraskuussa Etelä-Ruotsiin, Tanskan salmiin ja Pohjanmeren ympäristöön, ja palaa takaisin maalis–huhtikuussa.
Nykykantaan arvioidaan kuuluvan yli 10 000 paria. Vuoden 2019 laulujoutsenien syyskannan lukumääräksi arvioitiin noin 100 000 yksilöä.
Laulujoutsenen laulu muistuttaa vaskipuhaltimen tai suuren urkupillin ääntä. Kuvaillaan myös syväksi ”töötötykseksi”.
Joutsenparit pariutuvat jo nuorena ja pysyvät yhdessä läpi elämän.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
