Kotimaisuus on Somerpalolle tärkeää. Hän pyrkii valikoimaan tuotteisiinsa mahdollisimman paljon suomalaisia raaka-aineita. Kuva: Sanne Katainen
Miten saa päivän kasvistavoitteen täyteen? ”Voi olla myös pakastekasviksia tai soseita”, hybridipyöryköiden kehittäjä neuvoo
Kaisa Somerpalo eli Elintarvikemuija antaa Instagramissa elintarvikeaiheisia vinkkejä. Somessa hän on myös kertonut matkastaan Suomalainen menestysresepti -kisassa.Tilaajalle
Kaisa Somerpalo tempautui työelämään kesken opintojen. Maisterintutkielma sai jäädä hetkeksi tauolle, mutta Somerpalo aikoo saattaa opinnot loppuun tänä vuonna. Kuva: Sanne KatainenMitä vaatii, että saa itse kehittämänsä elintarvikkeen kauppojen hyllyille? Jotain siitä tietää Kaisa Somerpalo, joka ylsi jo toistamiseen Suomalainen menestysresepti -kilpailun finaaliin.
Matka elintarvikealan ammattilaiseksi alkoi kymmenisen vuotta sitten. Somerpalo etsi äitinsä kanssa sopivaa alaa, jonne suunnata lukion jälkeen.
”Minua kiinnosti ravitsemus, urheilu, ympäristötieteet ja kemia. Äidin työkaveri oli opiskellut elintarviketieteitä, ja ajattelin, että no, kokeillaan.”
Somerpalo kävi pääsykokeissa, mutta epäili, ettei pääse yliopistoon sisään, ja lähti Italiaan au pairiksi.
”Sitten pääsinkin ja piti muuttaa Helsinkiin. Sillä tiellä nyt ollaan.”
Elintarviketieteet sopii luonnontieteistä kiinnostuneelle: etenkin opintojen alkuvaiheessa on paljon kemiaa, fysiikkaa ja mikrobiologiaa.
”Pikkuhiljaa tulee enemmän elintarvikeaiheisia kursseja, ja alkoi ymmärtää, mihin luonnontieteitä tarvitaan.”
Somerpalo opiskeli maisterivaiheessa elintarvikekemiaa. Siinä elintarvikkeita tutkitaan jo molekyylitasolla.
”Puolisoni kysyi, että mietitkö sinä, että miten ne molekyylit liikkuu lihapyöryköissä. En mieti!”
Opintoja voi valita sen mukaan, mikä kiinnostaa. Somerpalo on opiskellut esimerkiksi tuotekehitystä. Yliopisto tarjoaa myös käytännönläheisiä, työelämään ohjaavia kursseja. Valmistuneelle – ja opiskelijalle – on hyvin töitä tarjolla.
”Muistan fuksina, kun maisteriopiskelijat sanoivat, että älä mene sinne työelämään ennen kuin gradu on valmis. Minullahan on gradu yhä kesken”, Somerpalo sanoo.
”Ajattelin, että ehkä vain haen kisaan, ja jos pääsen mukaan, niin mietitään sitten, että uskallanko vai en.”
Syy keskeneräisiin opintoihin löytyy juuri Suomalainen menestysresepti -kisasta. Pari Somerpalon opiskelukaveria oli ollut mukana kilpailun ensimmäisellä kaudella.
”He puhuivat siitä kokemuksesta, ja mietin, että en ikinä uskaltaisi. Mutta sitten ajattelin, että ehkä vain haen, ja jos pääsen mukaan, niin mietitään sitten, että uskallanko vai en.”
Ensimmäisellä kerralla Somerpalo osallistui kilpailuun Baba Foodsin ja tahinismoothien kanssa. Tuote löytyy kaupoista edelleen.
Tällä kertaa hän on mukana yrittäjänä. Kilpailutuote on hybridipyörykkä, jossa on puolet lihaa ja puolet kasviproteiinia.
”Idea lähti tuotekehityskurssilla, missä ystäväni pyysivät minut mukaan kehittämään hybridimakkaraa. Siitä tuli tosi hyvä, mutta sitten työelämä vei meidät eri suuntiin”, Somerpalo kertoo.
Hän ei ollut valmis luopumaan hybridituotteesta. Kun makkaraprojektin mentorit kutsuivat Somerpalon lounaalle, hän ilmoitti, että haluaa hakea Suomalainen menestysresepti -kilpailuun hybridituotteella ja omalla yrityksellä.
”Jäi kaivelemaan, että teki ison projektin, mutta sitten se jäi taakse. Pitchasin muutamia ideoita, mitä minulla oli tuotteista, ja he innostuivat pyöryköistä. Sitten haettiin muutamalla eri pyörykkäreseptillä mukaan.”
Hybridipyöryköissä on 30 prosenttia lihaa. Proteiinipitoisuus on silti sama kuin lihapyöryköissä. Kuva: Sanne KatainenSomerpalo kertoo olevansa ikuinen optimisti, eikä etukäteen hermoile, tuleeko jokin hänen kehittämänsä tuote menestymään. Siitä huolimatta tuomarien eteen meneminen oli jännittävää toisellakin kilpailukerralla.
”Kun on tosi ihastunut siihen omaan ideaansa, se on sellainen oma luomus, ja sitten joku sättii sitä. Tokalla kierroksella en ottanut sitä enää niin henkilökohtaisesti. Tuotetta kuuluu tarkastella kriittisesti”, Somerpalo sanoo.
”Välillä, kun jokin meni huonosti, joku tuotannon ihminen vei ulos ja oli että ’Kaisa, täällä on koko muukin maailma. Tämä ei ole sinun koko elämäsi.’ Teki hyvää katsoa ohikulkevaa liikennettä ja muistaa, että tosiaan, on muutakin.”
Kaisa Somerpalo kertoo olevansa ikuinen optimisti, joka ei etukäteen huolehdi turhia. Kuva: Sanne Katainen”Somessa on niin paljon vaihtoehtoisia totuuksia, niin haluan tuoda tieteeseen pohjautuvaa näkökulmaa esiin.”
Tv:n lisäksi Somerpaloon voi törmätä somessa. Hän tekee elintarvikeaiheisia videoita Instagramiin nimellä Elintarvikemuija. Mutta mistä moinen nimi?
”Ensin mietin, käyttäisinkö nimessä sanaa ruoka. Mutta ruoka ei ole niin spesifi – on monia ruokavaikuttajia, jotka tekevät sisältöä ravintola-alasta ja resepteistä. Elintarvikeala on kuitenkin oma juttunsa, joten elintarvike oli siihen paras sana”, Somerpalo selittää.
”En kuitenkaan halunnut olla mikään ylhäältäpäin huuteleva hahmo tai nipottaja, niin ajattelin, että muija on sopivan rento. Sellainen, että toi elintarvikemuija on mun frendi.”
Somerpalon kaveritkin soittavat hänelle kyselläkseen, voiko vaikka jotain elintarviketta syödä, jos se on ollut useamman tunnin lämpimässä. Samanlainen kaveri hän haluaa olla somessa myös tuntemattomille.
”Kerron tietoa, jota minulla on, jotta ihmiset voi itse tehdä päätöksiä sen pohjalta. Somessa on niin paljon vaihtoehtoisia totuuksia, niin haluan tuoda tieteeseen pohjautuvaa näkökulmaa esiin”, Somerpalo sanoo.
”Koen, että minulle on annettu hyvät lähtökohdat elämään. Ehkä se on vähän velvollisuudentunnettakin, että minun myös pitää vaikuttaa.”
Somerpalo on kertonut videoissaan vinkkejä, miten päivän aikana saa syötyä 800 grammaa kasviksia. Kuva: Sanne KatainenSomerpalon mukaan elintarvikkeet ja tiede niiden taustalla jäävät monelle vieraaksi. Esimerkiksi ravintoloissa on selvää, että kokit valmistavat ruuan, mutta kuluttajan näkökulmasta elintarvikkeet vain ilmestyvät kauppoihin.
”Elintarviketieteet on ruokaa ennen kuin se syödään. Ravitsemus on se, mitä syömisen jälkeen tapahtuu.”
Vaikka Somerpalo on elintarvikealan ammattilainen, hän ei mieti ruokaa liikaa arkena.
”Olen tosi intuitiivinen. Syön silloin kun on nälkä. Se, mihin yritän panostaa, on että söisin mahdollisimman paljon kasviksia.”
Hän pyrkii syömään ravintosuositusten mukaan 800 grammaa kasviksia päivässä. Joskus yhteydenottoja tulee esimerkiksi viisihenkisiltä perheiltä, jotka miettivät, miten pystyisi huolehtimaan niin monen hengen kasvisten saannista.
”Ne voi olla myös pakastekasviksia tai soseita tai jotain tällaista, ei se suositus tarkoita pelkästään tuoreita kasviksia. Kannattaisikin olla eri lailla valmistettuja kasviksia, koska ravintoaineet imeytyvät eri tavalla”, Somerpalo neuvoo.
Somerpalo antaa somessa vinkkejä elintarvikealan ammattilaisen näkökulmasta. Kuva: Sanne KatainenSomerpalo arvioi, että hänen suhteensa ruokaan on jonkin verran rentoutunut lukioikäisestä.
”Niin varmaan yleensäkin tapahtuu, kun vanhenee. Mutta varmasti silläkin on vaikutusta, että tietää, mistä tehdä poikkeus ja mistä ei. Varsinkin ravitsemukseen suhtautumiseni on tosi sallivaa”, Somerpalo pohtii.
Sen sijaan elintarvikkeiden mikrobiologinen puoli vaivaa. Esimerkiksi Thaimaassa lomaillessaan Somerpalo kauhisteli, kun grillistä putosi ruokaa maahan ja se laitettiin takaisin tarjolle.
”Tai jos on vaikka pikkujoulut tai katsotaan telkkaria ja ruoka on lämpimässä, en pysty täysin unohtamaan sitä. Mietin, että milloin se pitää viedä kylmään. Toisaalta sitten ei ainakaan tule ruokamyrkytystä”, Somerpalo nauraa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
