Kuolleet oksat leikataan ennen kevättä pois. Leikkaamiseen voi ryhtyä kovien pakkasten ollessa ohi. Kuva: Johanna Koskiahde
Suojaustoimien aika on nyt –tämän talven päätteeksi vaarana on kevätahava
Kotipuutarhassa saattaa odottaa ikävä yllätys kuluvan talven jäljiltä. Hedelmäpuiden tilaa kannattaa seurata ja ryhtyä ajoissa elvytystoimiin, vinkkaa puutarhuri.Tilaajalle
Muovikelmu ja kostea sanomalehti ovat toimiva haavasuoja talven aikana vaurioituneelle omenapuun rungolle. Kuva: Johanna KoskiahdeTämä talvi on koettelemus hedelmäpuille. Kovat pakkaset iskivät maan ollessa vielä lumeton ja märkä. Puun pakkasenkesto on heikkoa, kun juuristo ja runko ovat veden kyllästämiä.
”Vaurioiden laajuus selviää vasta kesällä. Lehdet saattavat puhjeta keväällä normaalisti, mutta sitten niiden kasvu voi tyrehtyä ja puu alkaa näivettyä”, kertoo puutarhuri Teppo Kaarniemi Hirvensalmelta.
Puut, erityisesti nuoret, ovat nyt alttiimpia myös kevätahavalle. Sen vaikutus näkyy kuoren halkeiluna ja oksaston ja silmujen tuhoutumisena.
”Jos tunnistaa kasvupaikan ahavalle alttiiksi, hedelmäpuita voi suojata kevättalvella kiertämällä jänisverkkoon pakkasharsoa. Erityisesti ahava puree etelä- ja länsisuunnista.”
Jos kasvupaikka ja olosuhteet antavat aihetta epäillä suosikkihedelmäpuun heittävän henkensä talven jälkeen, puun hyvät geenit voi ottaa etukäteen talteen.
”Varttamisversoja voi leikata nyt ja säilyttää niitä talven yli viileässä ja riittävän kosteassa, esimerkiksi kosteaan käärittynä jääkaapissa tai maakellarissa.”
Talvivaurioiden välttämisessä istutuspaikan valinnalla on suurin merkitys. Lämmin ja läpäisevä maa on ihanne, mutta kaikkialla siihen ei päästä.
”Savimailla ja vastaavilla vettä pidättävillä mailla puiden juuristo jää pintaan, josta kasvi saa tarvitsemansa veden. Näin ne altistuvat rousteelle, joka katkoo juuristoa. Onneksi tämän kaltaisia talvia ei kovin usein ole nähty”, Kaarniemi toteaa.
Myös kasvin alkuperä ja geeniperimä vaikuttavat sen kestävyyteen.
”Tärkeintä on valita puu, jossa perusrunko on kotimainen. Syvälle juurensa kasvattava kotimainen puu on kestävin.”
Talvivaurioita saa aikaan myös ihmisen oma toiminta.
”Lumilingolla saa pahaa jälkeä aikaan, jos se sinkoaa jääpaakkuja runkoon. Puun voi sanoa kestävän vaurioitumatta saman verran minkä ihminen kestää kivutta lunta kasvoilleen”, huomauttaa Kaarniemi.
Tykkylumen kerääntymistä on muistettava myös seurata, ja toimia ennen oksien pettämistä lumitaakan alla.
Muutakin voi talvituhojen estämiseksi tehdä.
”Puun juurelle voi kasata pakkassuojaksi lehtiä noin parin metrin säteelle. Oksia ja kuorta syöviä eläimiä vastaan tietenkin laitetaan riittävän korkeat verkot. Riittävä on 1,80 metrinen.”
Jos jänikset kuitenkin pääsevät tekemään tuhojaan, elvytys on syytä aloittaa heti vauriot todettuaan.
Jos jänikset kuitenkin pääsevät tekemään tuhojaan, elvytys on syytä aloittaa heti vauriot todettuaan. Kuolleet oksat leikataan ennen kevättä pois. Leikkaamiseen voi ryhtyä kovien pakkasten ollessa ohi.
”Muovikelmu on toimiva keino. Haava suojataan heti kelmulla. Ennen kasvukauden alkua keväällä leikataan jäniksen jäljiltä epätasaiset kuoren repaleet siistiksi, se nopeuttaa kuoren palautumista. Sitten kääritään uutta kelmua haavan ympärille. Kelmun alusta kostutetaan vesisuihkeella. Kelmusuojaa kannattaa pitää rungossa elokuuhun saakka”, Kaariemi opastaa.
Pakkasvaurio voi näkyä kuoren irtoamisena. Siihenkin tepsii kelmuhoito.
”Lumien lähdettyä on hyvä tarkistaa hedelmäpuut koputellen runkoa. Irrallinen kuori poistetaan ja laitetaan kelmua suojaksi.”
Haavoja voi hoitaa myynnissä olevilla haavasuoja-aineilla. Kaarniemen käyttämä vanha konsti on sivellä puun haavaan tervaa.
”Maalimaisia suoja-aineita joutuu usein lisäämään pinnan halkeillessa, mutta joustavana aineena terva pysyy. Tervassa on myös luontaisesti kasvitauteja estäviä ainesosia.”
Jänikset tekevät toisinaan hyvän työn puiden leikkauksessa empivälle puutarhaharrastajalle ohjatessaan oksien reippaaseen karsintaan.
”Hedelmät tarvitsevat kasvuunsa valoa. Siksi latvuksen riittävän rohkea leikkaaminen on tarpeen. Järsittyjen oksien leikkaamisessa on hyvä huomioida jäävien silmujen asento, sillä se ohjaa oksan kasvua haluttuun suuntaan.”
Kotipuutarhurin suuri harmitus on seurata hyvään kasvuun päässeen hedelmäpuun näivettymistä talvivaurioissa. Ensimmäisenä ei kuitenkaan kannata lähteä taimikaupoille, sillä puulla on vielä toivoa.
”Jo muutamassa vuodessa puu kasvattaa vahvan juuriston. Jos maanpäälliset osat vaurioituvat laajasti, puun voi katkaista syöntikohdan alapuolelta. Kasvua ohjataan jatkossa leikkaamalla kilpalatvat pois.”
Kaarniemi kehottaa leikkaamaan elvytetyn puun versoja saman vuoden aikana.
”Muutoin runsasversoisesta kasvusta johtuen lopputuloksena on uuniluuta.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
