Itkeminen hävettää ja siihen on syynsä – yhtä reaktiota kannattaa välttää, jos joku puhkeaa kyyneliin
Suomessa ajatellaan, että vakavuus viestii vakaudesta. Siksi poliitikot kyynelehtivät harvoin julkisesti.Tilaajalle
Kyynelneste suojaa ja puhdistaa silmää, mutta itkeminen on ennen kaikkea merkki kanssaihmisille suurista tunteista. Kuva: Sanne KatainenItkeä, parkua, kyynelehtiä, pillittää, nyyhkyttää, vinkua ja vikistä. Itkulle on monta sanaa ja aika monta tunnetakin voi piiloutua kyyneleiden lomaan.
Itkun määrä ja voimakkuus riippuvat paljon iästä ja sukupuolesta. Pienet lapset itkevät huomattavasti aikuisia enemmän, murrosiän korvilla kyynelehtiminen vähenee. Erityisesti aikuiset miehet itkevät vain harvoin ja niukasti.
Aikuisille miehille itkeminen saattaa tarkoittaa hienoista silmien kostumista, kun taas lapsi voi parkua helposti niin, että naama kastuu.
”Evolutiiviselta kannalta itkeminen on signaali, jota ei kovin helposti voi teeskennellä. Voimakas tunneilmaisu kiinnittää muiden huomion ja herättää hoivareaktion. Itkeminen saattaa myös osalla vähentää stressiä ja ahdistusta”, sanoo psykologian ja biotieteiden yliopistonlehtori Ilmari Määttänen Helsingin yliopistosta.
Toiset ihmiset ovat herkempiä itkemään kuin toiset. Siihen voi vaikuttaa esimerkiksi se, miten lapsuudenkodissa on suhtauduttu tunteisiin ja niiden näyttämiseen.
”Me kaikki kannamme mukanamme sitä, mikä omassa kasvuperheessä on ollut sopivaa ja mahdollista. Ovatko tunteet voineet elää ja tulla, vai onko ollut turvallisempaa työntää ne sivuun”, sanoo psykologi, perhe- ja paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikola.
”Oletus on, että miehet ovat eleettömiä kuin Kaurismäen elokuvissa.”
Pölyttyneen sanonnan mukaan mies ei itke. Eklund-Mikolan mielestä miesten vähäisemmät kyyneleet liittyvät kulttuuriin ja kasvatukseen.
”Edelleen itkeminen on hyväksyttävämpää naisille.”
Määttänen puolestaan uskoo, että kulttuurin lisäksi biologia ja hormonit vaikuttavat osaltaan miesten itkuherkkyyteen.
Hän kuitenkin huomauttaa, että moniin muihin maihin verrattuna Suomessa perinteisesti vältellään voimakkaita tunnereaktioita ja etenkin johtavissa asemissa olevilta miehiltä odotetaan tietynlaista monotonisuutta. Ajatellaan ehkä, että vakavuus viestii vakaudesta.
”Oletus on, että miehet ovat eleettömiä kuin Kaurismäen elokuvissa.”
Määttänen muistuttaa, että Alexander Stubbille kuittailtiin aikoinaan hänen leveästä hymystään. Presidenttikaudellaan hän onkin esiintynyt huomattavasti hillitymmin.
”Ukrainan presidentti Zelenskyi on taas vähän ilmeikkäämpi kuin peruspoliitikot.”
”Itkeminen paljastaa oman haavoittuvuuden.”
Itkemiseen liittyy usein häpeän tunnetta. Kostuvia silmiä yritetään piilotella, ja jos kyyneleet alkavat virrata valtoimenaan, moni poistuu mieluummin nurkan taakse parkumaan.
”Itkeminen paljastaa oman haavoittuvuuden, ja intiimeissäkin suhteissa se on aina riskinotto”, Eklund-Mikola sanoo.
Kyyneleet voivat tuntua merkiltä heikkoudesta, huonommuudesta tai tarvitsevuudesta. Psykologin mukaan olemme kasvaneet ajattelemaan, että meidän on pärjättävä yksin eikä toisen varaan saa laskea liikaa.
”Usein itku tulee silloin, kun on jäänyt yksin. On ihan normaalia tarvita toista, mutta häpeä kuorruttaa tätä arvokasta tarvetta sisällämme.”
Tunneryöpsähdys voi aiheuttaa kiusaantuneisuutta itkijän lähellä oleville. Esimerkiksi työpaikoilla kyyneleet ovat varsin harvinaisia.
Eklund-Mikola suosittelee luomaan itkijään myötätuntoisen, ymmärtävän katseen. Joskus voi tuntua luontevalta asettaa käsi lohduttavasti olkapäälle.
Joillain yllättävä tilanne voi aiheuttaa jopa epäsopivan reaktion.
”Ihminen saattaa hämmentyneenä hymyillä. Sen voi tulkita pilkantekona, vaikka se ei sitä olisi”, Eklund-Mikola sanoo.
Myös katseen kääntäminen pois on luonnollinen reaktio. Itkevän jättäminen yksin saattaa kuitenkin vahvistaa nolouden tunnetta.
Toisinaan lohduttaminen ruokkii itkua entisestään.
”Voi ajatella, että myötätunto antaa luvan tunteelle. Minustakin tuntuu joskus siltä, että itku on kerääntynyt silmien taakse. Tunteen virta puhdistaa, eikä ihminen jumitu hankaliin oloihin”, Eklund-Mikola toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
