

Nykyään uskaltaa lähteä melko luottavaisin mielin teatteriin tai oopperaan. Pitkään on muistutettu, että huomaavainen kulttuurin ystävä ei käytä hajusteita. Naisvaltaisessa yleisössä ei tuoksahda kuin satunnainen hiuslakka.
Muistelen noloa mokaani reilut 30 vuotta sitten aikakauslehden lukijamatkalla. Lähellä istunut rouva huokaili kärsivästi ja siristeli silmiään. Lopulta leidi sanoi suoraan, että minulla on liikaa hajuvettä.
Ai että hävetti. Käytin hajuvettä niin harvoin, etten tajunnut, että hytissä suihkautettu eau de toilette teki retken emännästä haisulin. Sain opetuksen, jonka muistan loppuikäni.
Nykyään suosin tuoksutonta kosmetiikkaa ja pesuaineita. Samalla muiden ihmisten käyttämät hajusteet tuntuvat nenääni yhä voimakkaammin.
Julkiset kulkuvälineet ovat yhtä tuskaa. En suuntaa lähijunassa osastoon, jossa on teinipoikia tai nuoria miehiä. Vahvojen hajuvesien kakofonia hyökkää vastaan jo välikössä.
Yhden nuorukaisen äiti tunnustaa avaavansa ikkunan selälleen heti, kun jälkikasvu on poistunut kotoa.
MT:n toimituksen miehet väittävät, ettei kyseessä ole uusi ilmiö. Ala-asteen leirikoulussa kuulemma suihkutettiin niin paljon Axea, että luokkatoveri kahden huoneen päässä sai astmakohtauksen.
Kolmikymppinen muisteli varusmiesaikaansa Karjalan tykistörykmentissä. Palohälytyksen takia 500 varusmiestä evakuoitiin kokoontumispaikalle, ja pihaan pölähti puolenkymmentä paloautoa toteamaan, että kuskien tuvassa oli yritetty tappaa ampiainen suihkuttamalla sitä Axella.

Axe taisi olla vuosituhannen alkupuolen kunkku. Edellisinä vuosikymmeninä jylläsivät Old Spice ja Mennen. Opiskeluaikanani Paco Rabanne oli kova sana, samoin Brut, Kouros ja Aramis.
Mutta jos ei ihan kainaloon ängennyt, antiperspirantit ja after shave -tuotteet tuoksuivat miedommin kuin nykyiset hajuvedet.
Maahantuoja Transmerin selektiivisen kosmetiikan tiimipäällikkö Jenni Juhola vahvistaa, että nykypojat suosivat nimenomaan hajuvesiä. Hän toteaa ilmiön olevan pitkälti Tiktok-peräinen.
”Tuoksuista on tullut nuorten miesten yhteinen harrastus, ja niitä käydään haistelemassa yhdessä kosmetiikkaosastolla.”
Teinipojilla on kallis maku: litrahinta ylittää tonnin.
Juholan mukaan nuoret miehet ovat kiinnostuneita hajuvesien raaka-aineista ja hankkivat eri tuoksuja eri tilanteisiin. ”On talvi-, kesä- ja salituoksuja.”
Transmerin valikoimasta suosittuja ovat muun muassa Chanelin Bleu De Chanel, Givenchyn Gentleman Society ja Maison Crivellin Oud Maracuja.
Teinipojilla on kallis maku. 60 millilitran suihkepullo Gentleman Societyn eau de parfum -vahvuutta maksaa Tokmannilla yli 60 euroa. Litrahinta ylittää tonnin.
Nuorimmat hajuvettä käyttävät ovat 12–13-vuotiaita.
Nuorisotutkimusseuran erikoistutkija Antti Kivijärvi on pannut merkille Helsingin Stockmannilla hajuvesiä kokeilevat poikaporukat. Siitä ei ole tutkimustietoa, kuinka laajalle villitys on levinnyt.
Yhteiskuntatieteiden tohtori ei ota kantaa tuoksuherkkyyteen tai muihin haittoihin, vaan hän pohtii ilmiötä kulutuskulttuurin ja mieskuvan kannalta.
”Poikana olemisen tavat ovat olleet hyvin kapeat. Jos teinipoika panostaa ulkonäköönsä ja käyttää hajuvesiä, se voi olla merkki ahtaan muotin laajenemisesta. Ehkä hän saa myös näyttää tunteensa, olla herkkä ja haavoittuva.”
”Vahvalla tuoksulla valloittaa tilaa ja kaikki varmasti huomaavat.”
Kivijärvi miettii, mahtaako asiaan liittyä myös pienimuotoista yritystoimintaa samoin kuin poikien perustamiin amatööriparturin salonkeihin. Tukkaa laittaessa tilanteeseen liittyy väistämättä myös läheisyyttä.
Tutkija on huomannut, että pojille markkinoidut tuoksut ovat varsin voimakkaita.
”Siihen voi liittyä sellaista stereotyyppistä ajatusta maskuliinisuudesta, että vahvalla tuoksulla valloittaa tilaa ja kaikki varmasti huomaavat.”
Teinipoikien kulutuskulttuuri on Suomessa ollut pitkälti sitä, että ostetaan teknologiaa tai mopon osia.
”Sekin maailma on yhä olemassa. Mutta ehkä miehisen kuluttamisen linnake on hiukan murentumassa ilman, että tuoksun käyttämisestä joutuisi leimatuksi.”