

Yksityisteiden siltojen kunnon heikentyessä tiekunnat ovat paljon vartijoina. Mikään viranomaistaho ei valvo siltojen kestävyyttä, vaan vastuu on tienomistajalla eli osakkaista koostuvalla tiekunnalla.
”Jos sillalle ei ole asetettu painorajoituksia tai muita kieltoja, tiekunta vastaa siitä, että silta kestää tieliikennelain mukaisen liikenteen”, sanoo Suomen Tieyhdistyksen yksityistieasiantuntija Teuvo Taura.
Sillan huonon kunnon aiheuttamassa liikennevahingossa tiekunta voi joutua korvausvelvolliseksi. Tämä voi tulla kyseeseen myös silloin, kun tiekunnan ulkopuolinen henkilö käyttää tietä.
”Jos liikennettä ei ole kielletty, vastuu koskee myös ulkopuolisten liikennettä. Kunnan tai valtion tukea saaneilla teillä liikennettä ei voida kieltää.”
”Yksityistielaki jättää paljon tulkinnanvaraa.”
Ei ole yksiselitteistä, missä tapauksessa korvausvelvollisuus syntyisi. Yksityistielaki määrää ainoastaan sen, että tien kunnossapidossa on otettava huomioon liikenneturvallisuus.
”Laki jättää paljon tulkinnanvaraa. Siltoihin liittyviä tarkempia vaatimuksia ei laista löydy. Selkeä tapaus olisi varmaankin sellainen, jossa silta sortuisi ja ajoneuvo putoaisi jokeen eikä sillalle olisi asetettu liikennettä rajoittavia varoituksia. Siinä jo todennäköisesti syntyisi korvausvelvollisuus.”
Raskaiden ajoneuvojen vahingot voisivat liikkua sadoissa tuhansissa euroissa. Vastaavasti jos tiellä kuljetaan kielloista tai rajoituksista piittaamatta, korvausvelvolliseksi voi joutua esimerkiksi raskaan kaluston kuski, jos sillalle aiheutuu vahinkoa.
Kaiteiden puuttuminen on yksi siltojen yleisimpiä puutteita. Voisiko auton suistuminen kaiteettomalta sillalta johtaa korvauksiin?
”En uskalla lähteä tätä arvioimaan, kun taustalla ei ole oikeuden päätöksiä.”
Tiekunnat ottavat nykyään vakuutuksia, jotka kattavat myös sillat.
”Mitään tilastotietoa ei ole, mutta yhä enemmän otetaan vakuutuksia. Vakuutuksia on yleisemmin tiekunnilla, joissa paljon on osakkaita ja ulkopuolista liikennettä. Metsäteille harvemmin vakuutuksia otetaan.”
”Ei se ollenkaan mahdotonta ole, että saamme jonain päivänä lukea uutisista sillan sortumisesta Suomessakin.”
Myöskään rikosoikeudellinen vastuu ei ole poissuljettua sillalla tapahtuneessa vahingossa, sanoo Tieyhdistyksen toimitusjohtaja Simo Takalammi. Hän on koulutukseltaan juristi.
”Miksipä näin ei ääritilanteessa olisi. Ei se kuitenkaan kovin todennäköistä ole. Jos tiekunnassa tiedetään, että silta on huonokuntoinen eikä asialle tehdä mitään, kyse voi viime kädessä olla myös rikosoikeudellisesta vastuusta. Tällöin laiminlyönti on niin törkeä, että kyse on jo tahallisuudesta.”
Tämänkaltaisia tapauksia ei ole tiedossa. Sitä, että huonokuntoinen silta olisi aiheuttanut tiekunnan maksettavaksi korvauksia, ei myöskään ole tapahtunut.
”Ei ole onneksi tiedossa, että Suomessa olisi tällaista tapahtunut, mutta Ruotsissa on sortunut yksityisteiden siltoja. Raskaat kuljetukset ajavat teitä. Ei se ollenkaan mahdotonta ole, että saamme jonain päivänä lukea uutisista sillan sortumisesta meilläkin. Tiekunnissa on otettava tämä vakavasti.”
Yleisimmät yksityisteiden korvaustapaukset ovat liittyneet itse tien huonoon kuntoon ja esimerkiksi renkaiden puhkeamiseen.
Takalammi kehottaa tiekuntia seuraamaan siltojen kuntoa vuosittain sekä turvallisuuden että oman etunsa vuoksi.