Hirvionnettomuudet ovat lisääntyneet viime vuosina – näin pienennät kolaririskiä
Etenkin syys–lokakuussa autoilijoiden on syytä olla valppaana, kun hirvet ovat aktiivisimmillaan ja illat hämärtyvät.
Onnettomuustilanteissa hirvi usein juoksee yllättäen ajoneuvon eteen tai kylkeen, jolloin reagointiaikaa jää hyvin vähän. Kuva: Ari AhtiainenHirvionnettomuuksien määrä on kääntynyt kasvuun Suomessa. Viime vuonna sattui yli 1 600 hirvionnettomuutta, kun sitä edellisenä vuonna niitä sattui noin 1 500.
Etenkin syys–lokakuussa autoilijoiden on syytä olla valppaana, kun hirvet ovat aktiivisimmillaan ja keliolosuhteet muuttuvat haastavammiksi, muistuttaa Keskinäinen Vakuutusyhtiö Fennia tiedotteessaan.
Hirvien liikehdintä lisääntyy merkittävästi syksyisin, kun eläimet etsivät sopivia talvehtimispaikkoja, kiima-aika aktivoi niitä tavallista enemmän ja metsästyskausi saa hirvet vaihtamaan liikkumisreittejään.
”Syyskuussa voi olla jo runsaasti sateita ja illat hämäriä. Nämä seikat lisäävät vahinkoriskiä hirven sattuessa kohdalle”, sanoo Fennian ajoneuvovahinkojen palvelupäällikkö Mira Heikkinen.
”Onnettomuustilanteissa hirvi usein juoksee yllättäen ajoneuvon eteen tai kylkeen, jolloin reagointiaikaa jää hyvin vähän. Siksi tien päällä tulee olla nyt tarkkana.”
Hirvikannan koko oli viime vuoden lopussa Luonnonvarakeskuksen (Luke) arvion mukaan noin 87 000 hirveä, eli samaa suuruusluokkaa kuin edellisvuonna.
”Eri puolilla Suomea on myös hieman eroja siinä, mitkä hirvieläimet aiheuttavat onnettomuuksia.”
Hirvikolareiden määrät vaihtelevat maakunnittain.
Eniten hirvikolareita sattuu Pohjois-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla. Näissä maakunnissa on vuosittain paljon liikennettä ja etenkin Pohjois-Pohjanmaalla monet maakunnan vilkkaat tiet kulkevat hirvien vaellusreittien poikki.
Keski-Suomessa hirvionnettomuuksien määrä on puolestaan kasvanut viime vuonna.
”Viime vuoden tilastot eivät tietenkään takaa tämän vuoden tapahtumia, mutta niistä saa arviota, mihin suuntaan ollaan menossa”, Heikkinen muistuttaa.
”Onnettomuusmääriin vaikuttavat hirvikannan koon lisäksi muun muassa liikenteen määrä ja maakunnan koko. Eri puolilla Suomea on myös hieman eroja siinä, mitkä hirvieläimet aiheuttavat onnettomuuksia.”
”Esimerkiksi Lapissa hirvien osuus onnettomuuksissa on vähäinen, mutta poro-onnettomuuksia sattuu enemmän. Etelä-Suomessa taas peurat ja kauriit korostuvat onnettomuustilastoissa.”
”Hirvieläinten kohtaamisessa tilannenopeus voi olla hyvin ratkaiseva. Pienelläkin nopeuden vähentämisellä voi olla hyvin suuri vaikutus.”
Tehokkain tapa vähentää hirvionnettomuusriskiä on nopeuden sopeuttaminen olosuhteisiin ja hirvivaroitusmerkkien huomioiminen.
Heikkinen muistuttaa, että hirvivaroituskilvet on sijoitettu juuri sellaisiin paikkoihin, joissa tiedetään hirvien ylittävän teitä säännöllisesti.
”Hirvieläinten kohtaamisessa tilannenopeus voi olla hyvin ratkaiseva. Pienelläkin nopeuden vähentämisellä voi olla hyvin suuri vaikutus.”
”Kannattaa myös kiinnittää omaan ajokuntoon huomiota – esimerkiksi väsyneenä ajaminen heikentää reaktionopeutta, varsinkin hämärän aikaan. Kannattaa myös varata matkan tekoon riittävästi aikaa, jotta ei ole tarpeen kiirehtiä”, Heikkinen korostaa.
Hän muistuttaa myös turvavälien merkityksestä. Jos turvaväli on liian pieni ja edellä ajava ajoneuvo joutuu jarruttamaan äkisti, on peräänajon riski hyvin suuri.
Jos joudut itse tai huomaat toisen joutuneen onnettomuuteen hirvieläimen kanssa, varoita muuta liikennettä ja huolehdi loukkaantuneista.
Soita hätänumeroon 112 ja anna riittävä paikkakuvaus.
Artikkelin aiheetMetsäpalvelu
Miltä metsäsi näyttää euroissa? Katso puun hinta alueittain ja hintojen kehitys koko Suomessa.
- Osaston luetuimmat
