Varsinais-Suomen hirvieläinkannat ovat vähenemässä, susikanta kasvussa

Varsinais-Suomen hirvieläinluvat on myönnetty. Suomen riistakeskuksen mukaan tulevalle metsästyskaudelle myönnettiin 1 251 hirvi- ja 17 442 valkohäntäpeuralupaa. Yhdellä luvalla saa kaataa joko yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa.

Metsästyksen tavoitteena on pitää kannat kestävällä tasolla ja ehkäistä vahinkoja.

Varsinais-Suomessa hirvieläinten metsästystä ohjaa monilajinen kannanhoito, jossa otetaan huomioon hirvieläinlajien ja suurpetojen vuorovaikutussuhteet.

Ilves ja susikannat kasvavat edelleen ja ottavat riistakeskuksen arvion mukaan merkittävän osan vuoden peurakannan tuotosta.

Hirvikanta on Varsinais-Suomessa edelleen alhaisella tasolla. Tulevalle metsästyskaudelle vuodelle 2025–2026 on myönnetty yhteensä 1 251 hirvilupaa.

”Varsinais-Suomen hirvikanta on käytännössä tavoitetasossa kaikilla hirvitalousalueilla, saaristossa jopa tavoitteen alapuolella. Viime vuoden saalis jäi ennätyksellisen alhaiseksi ja kannanarvion mukaan hirvikanta on edelleen alhainen”, sanoo riistapäällikkö Jörgen Hermansson tiedotteessa.

Myös peurakanta on kääntynyt laskuun Varsinais-Suomessa, mutta romahdusta ei ole tapahtunut.

”Peurakanta on jo selkeästi vähentynyt kauden 2021–2022 huipusta. Yleisesti ottaen peurakantaa tulee vielä laskea kohti tavoitehaarukoiden keskiarvoa liikennevahinkojen ja viljelyvahinkojen hallitsemiseksi”, Hermansson sanoo.

Metsäkauris ei ole pyyntiluvanvarainen eläin eikä siitä ole siksi virallista kanta-arviota. Metsästyssaalis ja kolaritilastot kuvaavat parhaiten metsäkauriskannan kehitystä.

Niiden mukaan metsäkauriskanta on vähentynyt alueella kauden 2021–2022 huippulukemista.

Varsinais-Suomen alueella on yli 250 metsästysseuraa, jotka metsästävät hirvieläimiä. Suurin osa maakunnan 14 000 metsästäjästä osallistuu hirvieläinten metsästykseen.

Hirvieläinmetsästys tuottaa arvokasta riistanlihaa, edistää hyvinvointia ja elävöittää maaseutua.