• MT 100 vuotta sitten: Junasta poistunut matkustaja nappasi väärän korin – seuraavalla asemalla paljastui mykistävä yllätys

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 1.4.1926 muun muassa pääsiäisviinojen katoamistempusta.
    Ennen vanhaan junamatkalla saattoi sattua yllättäviä asioita. Kuvituskuva.
    Ennen vanhaan junamatkalla saattoi sattua yllättäviä asioita. Kuvituskuva. Kuva: MARJA SEPPALA
    Koti|Historia ja perinne
    3.4.202616:00
    Tuovi Mäkipere

    Erehdys.

    Muutama päivä sitten poistui muuan matkustaja Humppilan asemalla Turusta Toijalaan matkalla olleesta junasta ja sieppasi kainaloonsa korin.

    Junan lähdettyä jatkamaan matkaansa huomasi hän, että hänen kainaloonsa olikin joutunut vallan vieras kori. Se jätettiin Humppilan asemalle ja Toijalaan sähkötettiin, että sieltä palautettaisiin humppilalaisen kori takaisin.

    Niin tehtiinkin. Humppilan asemalla tutkittiin miehen junasta erehdyksestä ottaman korin sisältö ja todettiin, että siinä oli toistakymmentä litran vetoista spriikanisteria.

    Näin jäi toijalainen vastaanottaja vaille pääsiäisviinoja tämän erehdyksen vuoksi, sillä korin ottivat sisältöineen haltuunsa Humppilan poliisiviranomaiset.

    Laidunviljelyksen edistäminen.

    Kahdennessakymmenenennessä vuosikokouksessaan t.k. 26 p:nä Nummen seuratalolla on Nummen osuusmeijeri päättänyt perustaa 50,000 mk. [nykyrahassa 20 000 euron] suuruisen lainarahaston, josta annetaan jäsenille lyhytaikaisia lainoja uudenaikaisten viljelyslaitumien perustamista varten.

    Lainat annetaan korkeintaan 3 vuoden ajaksi, etupäässä laidunraivaus-, lannoitus- ja siemennyskustannusten peittämiseksi. Korkoa kannetaan 5 %.

    Sitäpaitsi päätettiin perustaa meijeripiiriin yksi tai mahdollisesti kaksi näytelaidunasemaa, jotka perustetaan, käytetään ja hoidetaan parhaaksi havaittujen järjestelmien mukaan.

    Toinen laitumista perustetaan noin 40—50 lehmän karjaa varten, toinen pienempää karjastoa varten. Näytelaitumista pidetään kirjanpitoa tuotosta ja kustannuksista, jonka kirjanpidon omistaja on velvollinen jättämään meijeriin hallituksen käytettäväksi.

    Samaten on näytelaitumen omistaja velvollinen sallimaan meijerin jäsenten ja muidenkin retkikuntien tutustumaan laiduntalouteensa.

    Alultakin huomattavia päätöksiä tehtiin samassa tilaisuudessa. V. 1925 voitosta päätettiin antaa 500 mk. [200 euroa] Tavolan Pienviljelijäyhdistykselle herne-, vikkeri- ja apilabakteerien ostamista varten yhdistyksen jäsenille. [...]

    Savo-Karjalan Osake-Pankki mainitsi omien varojensa olevan 35 miljoonaa markkaa, mikä nykyrahassa vastaa 14 miljoonaa euroa.
    Savo-Karjalan Osake-Pankki mainitsi omien varojensa olevan 35 miljoonaa markkaa, mikä nykyrahassa vastaa 14 miljoonaa euroa. Kuva: Kansallisarkisto

    Korsirehun hinnat nousseet.

    Maaseudun Tulevaisuuden saamien tietojen mukaan ovat korsirehujen hinnat viime aikoina nousseet melko tavalla. Kysyntä varsinkin Itä-Suomeen on vilkas.

    Heinien tukkuhinnat vastaanottopaikalla Karjalassa ja Savossa ovat 1 mk:n [40 sentin] seuduilla, rukiinolkien 35 p:n [14 sentin] ja kauranolkien 50 p:n [20 sentin] tienoilla.

    Vähittäiskaupassa on Itä-Suomessa heinien hinta syrjäseuduilla jopa 1:50—1:60 [60–64 senttiä] kilolta.

    Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä tullevat heinien hinnat edelleen nousemaan.

    Lisää aiheesta
    • Komission asiantuntija Krystian Keciek<strong id="strong-a8b25c986228c738cad9f221728b743a"> </strong>osallistui Maitovaltuuskunnan kokoukseen etänä. Pöydän takana valtuuskunnan puheenjohtaja Tiina Linnainmaa (vas.) ja MTK:n maitoasiamies Marjukka Mattio.

      Maidontuotanto | Ruotsi onnistui kääntämään maidontuotannon kasvuun – Miksi Suomi jää jälkeen, tivataan EU-komissiosta

      Tilaajalle
    • Virolaisen pirtukaljaasi Madonian miehistöä kuvattuna ennen Pohjanlahdelle lähtöä. Vartiomoottiorivene VMV 1 pidätti aluksen Ahvenanmerellä syyskuussa 1932.

      Historia ja perinne | Suomenlahdella rehotti 1920-luvulla rikollisuus, jonka veroista ei ole nähty sen jälkeen

      Tilaajalle
    • Asiantuntijan mukaan viljelijät taitavat säilörehun aistinvaraisen arvioinnin pääasiassa hyvin.

      Kasvintuotanto | Säilörehun analysointi tuo euroja viljelijän taskuun

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    Maaseudun Tulevaisuus
    Humppila
    laidunviljelys
    maatalous
    hintakehitys
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 6

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää