
Kahvin hintojen noustessa kannattaa ottaa kaikki irti kupillisesta. Kysyimme helsinkiläisen Rost-kahvipaahtimon paahtimomestari Antti Kivelältä, miten kahvista saa mahdollisimman herkullista.
Kivelä nostaa ensimmäisenä esiin muodon, jossa kahvi ostetaan. Kivelän mukaan kannattaa suosia papukahvia, joka jauhetaan kotona.
”Kun alkaa jauhaa kahvinsa pavuista, muutos on peruuttamaton eikä valmiiksi jauhettuun kahviin halua palata”, Kivelä naurahtaa.
”Pavuissa parasta on tuoreus ja säilyvyys. Kun käytössä on hyvä kahvimylly, voi valmistaa monenlaista kahvia espressosta pannukahviin.”
Myös paahtoasteella on suuri vaikutus siihen, miltä kahvi maistuu. Omaan makuun sopivaa paahtoastetta etsiessään kannattaa miettiä sitä, mitä kahvilta haluaa.
”Vaaleapaahtoisissa kahveissa on tavallisesti enemmän hapokkuutta, mutta samalla niissä voi olla enemmän makua, vaikka voisi ajatella juuri päinvastoin. Niissä voi olla paljon hedelmäisiä ja marjaisia sävyjä. Kun paahtoaste on hyvin vaalea, voi jopa miettiä, että onko juoma kahvia lainkaan, sillä lopputulos voi muistuttaa teetä”, Kivelä kertoo.
”Kun kahvia paahdetaan enemmän, se alkaa muistuttaa makumaailmaltaan sellaista kahvia, joka on monelle tutumpi. Tummapaahtoisissa kahveissa korostuu täyteläisyys, ja makumaailma voi viedä enemmän suklaaseen ja pähkinään.”
Kivelä nostaa esiin myös eri kahvilajikkeet sekä prosessointitavat, jotka vaikuttavat paljon siihen, millaista kahvista tulee.
Näihin hän suosittelee tutustumaan sitten, kun kahvin maailmaan on päässyt hieman syvemmälle.
– Valitse itselle sopiva paahtoaste.
– Käytä tuoretta kahvia.
– Jauha kahvi juuri ennen valmistusta.
– Varmista, että valmistusvälineet ovat puhtaat.
– Mittaa kahvin määrä: 15 grammaa kahvia 2,5 desilitraa vettä kohti on hyvä nyrkkisääntö.
– Säilytä kahvi tiiviisti suljettuna. Älä laita kahvia jääkaappiin.
Lähde: Paahtimomestari Antti Kivelä
Jos kahviltaan haluaa enemmän makua, Kivelä ei suosittele nostamaan kahvijauheen määrää kupillista kohti.
”Kahvia ei kannata lähteä yliannostelemaan eli laittaa kahvia vähän lisää varmuuden vuoksi. Huomio kannattaa pitää paahtoasteessa ja kahvin makuominaisuuksissa. Kannattaa kokeilla välillä jotain muuta kuin sitä kahvia, jota on tottunut käyttämään. Saattaa yllättyä”, Kivelä vinkkaa.
Erityisen maukkaan kahvin saamiseksi Kivelä neuvoo punnitsemaan käytettävän kahvin määrän.
”Kahvin määrä kannattaa aina mitata. Lauttasaaren Martat vierailivat meillä vähän aikaa sitten ja vertasin asiaa leipomiseen. Leipoessakin raaka-aineet mitataan tarkkaan oikeanlaisen lopputuloksen saamiseksi. Näin olisi hyvä tehdä myös kahvin kohdalla.”
Hyvä nyrkkisääntö on käyttää litraa vettä kohti 60 grammaa kahvia. 2,5 desilitran kupilliseen menee siis 15 grammaa kahvia. Määrää kannattaa hieman vaihdella itselle parhaan lopputuloksen löytämiseksi.
”Kahvia ei kannata lähteä hamstraamaan.”
Hyvän kahvikupillisen saamiseksi valmistusvälineet tulisi pitää puhtaana.
”Vaikka kahvi itsessään olisi hyvää, siihen voi tulla virhemakuja, jos kahvinkeitin on likainen.”
Kahvin hamstraamista Kivelä ei suosittele, vaikka papujen muodossa kahvi voi säilyä 8–12 kuukautta.
”Jauhettu kahvi menettää herkemmin vivahteita säilytyksessä. Optimihetki nauttia kahvi riippuu nauttijasta. Itse käytän kahvin noin 1–2 kuukauden kuluttua paahtamisesta.”

Kahvin säilytykseen tulisi kiinnittää huomiota. Kahvia ei tulisi säilyttää liian kosteassa ja lämpimässä.
”Pussi olisi hyvä sulkea heti avaamisen jälkeen. Paras tapa säilyttää kahvi on alkuperäispakkauksessa, jos sen saa suljettua tiiviisti.”
Jääkaapissa ei kahvia kannata Kivelän mukaan säilyttää.
”Lämpötilan vaihtelu tai kosteus ei ole hyväksi kahville. Lisäksi kahvi voi ottaa makua jääkaapissa olevista ruoista. Guatemalassa käydessäni huomasin, että kahvipaketissa oli erikseen mainittu, että kahvia ei tule säilyttää jääkaapissa.”
”Kahvi on nautintoaine, ja sitä tulisi kohdella arvostavasti.”
Kahvin hinta on ollut puheenaiheena jo pitkään. Kivelän mielestä keskustelussa unohtuu helposti se, kuinka paljon työtä vaaditaan yhteen hyvään kahvikupilliseen.
”Kahvi on nautintoaine, ja sitä tulisi kohdella arvostavasti. Parhaimmillaan kahvikupillisen nauttiminen on jopa meditatiivinen hetki, joka tarjoaa herkullisen tauon arkeen tai toimii juhlien tärkeänä elementtinä. Kahvi ei ole pelkkää polttoainetta arkeen.”
Kivelän mukaan kahviin liittyy myös eettisiä valintoja. Kahvin takana on paljon ihmisiä viljelijöistä paahtimoihin. Lisäksi käydään ponnisteluja ilmastonmuutoksen tuomien haasteiden kanssa.
”Jokaisen olisi hyvä pysähtyä miettimään, mitä edessä olevassa kupissa on. Mitään syvää harrastuneisuutta ei tarvita, mutta kannattaa hieman selvittää sitä, mistä kahvi tulee ja kuinka läpinäkyvä on sen tuotantoketju tiloilta Suomeen.”