Suomalainen ”pavuton kahvi” voi nousta kahvihyllyyn

Kahvin saatavuuden ei välttämättä tarvitse olla ilmaston ja maailmanmarkkinahinnan armoilla.

Suomessa on kasvatettu omaa soluviljeltyä kahvisatoa vuodesta 2021. Tutkimusta tekee Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Kun MT:ssä kirjoitettiin samana vuonna aiheesta, solukahvin uumoiltiin olevan valmis kuluttajamarkkinoille neljän vuoden päästä.

Miltä solukahvin tilanne näyttää nyt?

Solukahviin liittyviä startup-yrityksiä on putkahdellut ympäri maailmaa esimerkiksi Yhdysvalloissa, Singaporessa ja Sveitsissä, kertoo VTT:n tiimipäällikkö Heiko Rischer.

VTT julkaisi solukahvin reseptin vuonna 2023. ”Olemme tutkimusorganisaatio. Tarvitsemme kaupallisia toimijoita.”

Investointirahaa yritykset saavat isoilta brändeiltä. Yhdysvalloissa voi olla pian valmiina ensimmäinen teollisen mittakaavan tuotantolaitos.

Haasteena Euroopassa on lupaprosessin työläys, Rischer toteaa. Solukahvin kaltaisen, uuden elintarvikkeen saaminen markkinoille vie vuosia ja vaatii hintavia tutkimuksia.

”Hyväksyntäprosessi uudelle konseptille on loputtoman tuntuinen ja kallis. Kaupallistamisen haasteena Euroopassa on byrokratia.”

Edes uteliaat toimittajat eivät ole päässeet vielä solukahvikupin äärelle.

Sen sijaan esimerkiksi Singaporessa kaupallistamisaikeet ovat edenneet pidemmälle.

Singapore oli myös ensimmäinen, joka antoi myyntiluvan suomalaisen Solar Foodsin valmistamalle ”ilmaproteiinille”, soleiinille.

Aluksi solukahvi tulee todennäköisesti olemaan niche-tuote, Rischer pohtii. Hän kuitenkin uskoo solukahvilla olevan mahdollisuuksia myös suuremman yleisön juomaksi.

Kahvinkorvikkeiden suosiosta kertoo esimerkiksi Yhdysvaltalaisen Atomon menestys. Atomo hyödyntää pavuttomassa kahvissaan elintarviketeollisuuden sivuvirtoja, kuten viljaa.

Kestävä kehitys on myös kiinnostuksen kasvussa iso tekijä, Rischer sanoo.

Yksi tekninen haaste on solukahvin paahtaminen, kertoo Heiko Rischer. Paahtaessa kahvipapu toimii kuin painekattila. Solukahvin kohdalla lähestymistavan on oltava toinen. Kuva: VTT

Alkujaan solukahvissa hyödynnettiin vain arabica-lajiketta, mutta tavoitteena on laajentaa myös muihin kahvilajikkeisiin.

Rischer suosii itse tummapaahtoisia kahveja ja on havainnut Suomessakin trendien menevän tummempaan suuntaan.

Suomalaisille korvikekahvi voi herättää myös kaikuja menneestä.

Korviketta tehtiin Suomessa haastavina aikoina esimerkiksi voikukan juuresta, ohrasta ja rukiista.

Joskus solukahvia kutsutaan virheellisesti synteettiseksi kahviksi. Kyse on kuitenkin 100-prosenttisesti biologisesta tuotteesta, Rischer jatkaa.

”Solukahvissa ei ole mitään muuta kuin kahvin soluja.”