Kuva: Timo FilpusMaallikkojen vallan puristuksessa
Lautamiehillä on pitkät perinteet suomalaisessa oikeusjärjestelmässä, mutta osa puolueista tahtoisi päästä heistä eroon.TilaajalleJylhät pylväät ja kultaiset kirjaimet tervehtivät tulijaa. Rakennuksen kyltissä lukee Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeus. Kun ovista astuu sisälle, avautuu suuri aula.
Aulasta pääsee erikokoisiin käräjäsaleihin. Salissa pöydät ja tuolit on järjestetty tarkasti.
Minna Lounatvuori saapuu Etelä-Pohjanmaan käräjäoikeuden saliin hyvissä ajoin ennen kuin istunto alkaa aamuyhdeksältä. Hän on yksi lautamiehistä eli maallikkotuomareista, jotka aloittivat nelivuotisen luottamustehtävänsä syksyllä.
Lounatvuori on myös kokoomuksen jäsen. Viime kunnallisvaaleissa hän jäi varasijalle kunnanvaltuustoon.
Salissa hän istahtaa toisen lautamiehen viereen. Laukustaan hän kaivaa muistiinpanovälineet pöydälle valmiiksi.
Lounatvuori ei tiedä etukäteen, millaista rikosta salissa käsitellään ja kuka on syytettynä. Kaiken hän saa tietää vasta täällä.
Jos selviäisi, että rikoksessa olisi osallisina Lounatvuoren läheisiä tai tuttuja, hän olisi jäävi lautamieheksi ja paikalle saapuisi toinen lautamies. Näin ei ole koskaan käynyt hänelle.
Istuntoa johtaa tuomari. Lautamiesten on oltava hiljaa istunnon aikana.
”Käräjäsalissa käsitellään ihmisten elämää. Välillä tulee surku ihmisten erilaisista tilanteista. Raskaimpia tapauksia ovat olleet lapsiin kohdistuvat pedofiilirikokset”, Lounatvuori kertoo.
Tunnelma salissa on usein rauhallinen, mutta toisinaan paikalla on yleisöä. Silloin tunnelma muuttuu helposti rauhattomaksi – silti hiljaisuutta on kunnioitettava.
”Tavallisen ihmisen ääntä tarvitaan oikeuteen.”
Minna Lounatvuori haaveili juristin ammatista. Nyt hän saa toteuttaa unelmaansa maallikkotuomarina. Istuntoja on vuodessa noin 6–8. Kuva: Taina RenkolaTyypillinen oikeudenkäynti kestää työpäivän verran, välissä on lounastauko. Joskus käsittely voi kestää useammankin päivän, mutta sellaista ei ole Lounatvuoren kahdeksanvuotisen luottamustehtävän aikana tapahtunut.
Rikosasioissa lautamiehet osallistuvat vaikeiden ja keskivaikeiden rikosten käsittelyyn. Tämä tarkoittaa käytännössä sellaisia rikoksia, joista voidaan tuomita yli neljä vuotta vankeutta. Tällaisiin rikoksiin lukeutuvat muun muassa useimmat seksuaalirikokset, henkirikokset ja niiden yritykset, ryöstöt ja törkeät huumausainerikokset.
Myös käräjäoikeuksien alaisissa maaoikeuksissa lautamiehet osallistuvat kiinteistötoimitusten riitoihin.
”Lautamiehen tehtävä on yhdistää lakitekstiä ja elämänkokemusta. Se tekee oikeusjärjestelmästä monipuolisemman ja vahvemman”, sanoo Lounatvuori.
Hän kertoo, että oikeudenkäynnin tauolla tuomarit ovat kysyneet lautamiesten mielipidettä todistajista.
”Tuomari kysyy esimerkiksi, millaisia havaintoja teitte todistajien olemuksesta ja katsekontaktista? Meillä tuomarit eivät yhtään väheksy lautamiehiä.”
Lopuksi käräjäoikeus antaa tuomion. Jos joku lautamiehistä on eri mieltä kuin ammattituomari, toteutetaan äänestys. Ratkaisuksi tulee enemmistön kanta. Jos kaksi lautamiestä äänestää tuomarin antaman tuomion kumoon, syyte hylätään. Tavallisten ihmisten valta oikeudessa on siis merkittävä.
Tuomariliiton puheenjohtaja Tuuli Vänskä kertoo, että vuosittain Suomessa on muutamia tapauksia, joissa lautamiesten ratkaisu poikkeaa ammattituomarin ratkaisusta. Tarkkaa tietoa lukumäärästä hänellä ei ole.
Vänskä työskentelee Pirkanmaan käräjäoikeudessa käräjätuomarina.
Lautamiehet valitaan kunnanvaltuustoissa sen toimikautta vastaavaksi ajaksi. Maallikkotuomarit ry:n puheenjohtajan ja herastuomarin Janne Heilimän mukaan kunnanvaltuutetut päättävät, ketkä valitaan lautamiehen tehtävään.
”Politiikka jää siinä vaiheessa taakse, kun lautamiehet on valittu. Käräjäoikeudelle annetaan vain tieto lautamiehen nimestä, osoitteesta, iästä ja ammatista. Mitään puolueveroa tehtävästä ei makseta”, Heilimä kertoo.
Heilimän arvion mukaan lautamiesten valinnat menevät kunnallisvaalituloksen mukaan eri puolueille kunnissa. Jos siis vaikka kokoomus on voittanut vaalit kunnassa, olisivat kunnan lautamiehet myös kokoomuslaisia. Mitään tutkimusta aiheesta ei ole.
Taustoiltaan maallikkotuomarit edustavat Heilimän mukaan monipuolista joukkoa esimerkiksi iältään ja koulutukseltaan.
Heilimän mukaan poliittiset arvot eivät ohjaa lautamiesten päätöksentekoa tuomioistuimissa.
Lautamiesten käyttö käräjäoikeuksissa on vähentynyt viime vuosikymmeninä tuntuvasti säästöpaineiden vuoksi. Kuva: Pentti VänskäTuomariliiton puheenjohtaja Tuuli Vänskä on havainnut tuomariuransa aikana, että politiikka näkyy joidenkin lautamiesten käytöksessä.
”Lautamiesten esiintymisestä voi joskus päätellä sen, mitä puoluetta he edustavat. Heidän retoriikassaan on eroja”, hän muotoilee.
Vänskä on varovainen lausumaan asiasta enempää, sillä käräjäoikeuden ratkaisuun osallistuvilla on tuomioneuvotteluista salassapitovelvollisuus.
Vänskä kritisoi lautamiesten valintatapaa.
”Eihän meitä tuomareitakaan valita poliittisin perustein. Tuomari ei saa olla mukana missään poliittisessa toiminnassa eikä häneen saa kohdistaa poliittista painetta”, hän huomauttaa.
Minna Lounatvuori ei ole koskaan kuullut itse käräjillä, että lautamiesten poliittiset näkemykset olisivat vaikuttaneet tuomioihin.
”Eihän meitä tuomareitakaan valita poliittisin perustein.”
Erityisesti seksuaalirikokset ovat vaikeita jo ammattituomareillekin, sanoo Tuuli Vänskä. Kuva: Pentti VänskäRikosasiat ovat Vänskän mukaan muuttuneet entistä laajemmiksi ja moniulotteisimmiksi. Myös rikoslaki on aiempaa pirstaleisempi.
”Jotkin laajat rikokset ovat vaikeita ammattituomareillekin. Erityisen hankalia ovat seksuaalirikokset”, hän sanoo.
Kiintoisa tieto onkin, että suhteellisesti kaikista rikoksista lautamiehet ovat olleet eniten mukana ratkaisemassa seksuaalirikoksia. Esimerkiksi vuosina 2023–2024 noin 41 prosenttia kaikista seksuaalirikoksista on ratkaistu lautamieskokoonpanossa.
Rikosten monimutkaisuuden vuoksi tuomarilla kuluu Vänskän mukaan paljon työaikaa rikosasian selittämiseen lautamiehille. Pitää lähteä perusasioista liikkeelle: mikä on esimerkiksi petoksen ja törkeän petoksen ero, millaisia tuomioita niistä voidaan enimmillään langettaa.
”Tuomioistuimelta vaaditaan tehokkuutta ja tuottavuutta, mutta lautamiesjärjestelmä ei mitenkään sitä edistä”, Vänskä toteaa.
Syyskuussa 2025 julkaistun oikeusministeriön arviomuistion mukaan valtaosa lausunnonantajista kannattaa lautamiehistä luopumista rikosasioissa. Järjestelmän lakkauttamista puoltavat esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamies, Tuomariliitto, Asianajajaliitto ja Syyttäjälaitos.
Lautamiesten käyttö käräjäoikeuksissa on jo vähentynyt viime vuosikymmeninä tuntuvasti säästöpaineiden vuoksi.
Syyttäjälaitoksen mukaan erityisesti nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa lautamiesten poliittinen valintatapa ja heidän vaikutusmahdollisuutensa tuomioiden sisältöön herättää huolta tuomioistuinten puolueettomuudesta.
Pohjois-Karjalan käräjäoikeuden antaman lausunnon mukaan lautamiesten kanssa on ollut valtakunnallisesti ongelmia. Etelä-Karjalan käräjäoikeus puolestaan kertoo lautamiesten myöhästelystä ja puhelimeen vastaamattomuudesta, jolloin istuntoja on jouduttu jopa perumaan.
Suuri enemmistö lausunnonantajista kannattaa kahden tuomarin kokoonpanon käyttämisen kasvattamista. Kaikista parhaimpana vaihtoehtona he pitävät kolmen tuomarin kokoonpanoa, mutta se vaatisi lisäresursseja.
”Eikö suomalaisessa oikeuslaitoksessa saa olla enää historiallisia perinteitä?”
Lautamiehet osallistuvat enää 5 prosenttiin kaikista rikosasioiden käräjäoikeuden istunnoista. Kuvassa Kuopion oikeustalo. Kuva: Pentti VänskäPääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelman mukaan käräjäoikeuksien lautamiesten valintatavalle etsitään vaihtoehtoja siten, että puolueet irrotetaan valintamenettelystä. Myös Suomen maallikkotuomareiden järjestö on näyttänyt vihreää valoa valintatavan muuttamiselle.
Yhtenä vaihtoehtona hallitusohjelmassa on kokonaan maallikkotuomareista luopumista.
Myös Euroopan komissio on suosittanut, että Suomi jatkaa tänä vuonna käräjäoikeuksien maallikkojäsenten valintatavan uudistamista.
Eduskunnan oikeusasiamies on arvostellut usein lautamiesten valintatapaa. Kritiikki kohdistuu tuomioistuinten riippumattomuuden periaatteeseen.
Oikeusasiamies katsoi vuoden 2016 lausunnossaan, että yksittäistapauksissa on olemassa vaara, että tuomioistuimen ratkaisukokoonpanoon kuuluvan henkilön jäsenyys poliittisessa puolueessa vaikuttaa jutun ratkaisun puolueettomuuteen.
Joskus lautamiehet käyttävät poliittista retoriikkaa käräjäsaleissa, sanoo 14 vuotta tuomioistuimissa työskennellyt Tuuli Vänskä. Hänet kuvattiin Pohjois-Savon käräjäoikeuden salissa. Kuva: Pentti VänskäItä-Suomen yliopiston rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen edustaa juristeista päinvastaista kantaa suhteessa lautamiehiin. Tolvanen on yksi kysytyimpiä lausuntojen antajia mediassa rikostapauksiin ja oikeusjärjestelmään.
Tolvanen hämmästelee, eikö suomalaisessa oikeuslaitoksessa saa olla enää historiallisia perinteitä.
”Minusta se on yleistä politiikan vastaisuutta, että maallikkotuomarit nähdään negatiivisina. Ei sitä voi lukea vain lautamiesten synniksi, että heillä on oma poliittinen taustansa. On tuomareillakin arvot ja omat poliittiset mielipiteet”, Tolvanen huomauttaa.
Tolvanen on työskennellyt uransa aikana tuomarina ja syyttäjänä.
”Minulle ei ole kukaan pystynyt osoittamaan oikeudenkäyntiä, jossa lautamiehen puoluetausta olisi vaikuttanut tuomioon.”
Tuomariliiton puheenjohtajan Tuuli Vänskän mukaan maallikkotuomareista keskustellaan yllättävän vähän julkisuudessa. ”Tämä on poliittisesti aika herkkä aihe, koska lautamiehet valitaan kunnanpolitiikassa. Puolueet eivät halua lähteä sorkkimaan tätä.” Kuva: Pentti VänskäKokoomus, SDP, vihreät, vasemmistoliitto, kristilliset, RKP ja Liike Nyt kannattavat lautamiesten valintatavan poistamista kunnanvaltuustoilta ja sen muuttamista sen puoluepoliittisesti sitoutumattomaan suuntaan, selviää MT:n lähettämästä sähköpostikyselystä. Perussuomalaiset ei vastannut kyselyyn.
Kokoomus ja Liike Nyt ovat valmiita lakkauttamaan lautamiesjärjestelmän. Myös RKP suhtautuu asiaan lähtökohtaisesti myönteisesti. Vihreät korostaa, että ainakin maaoikeusasioissa lautamiehistä voitaisiin luopua. Vasemmistoliiton mukaan lautamiesjärjestelmän lakkauttamista olisi hyvä ainakin pohtia vakavasti.
SDP:n mukaan asiaa on selvitettävä tarkasti, mutta lähtökohtaisesti puolue suhtautuu myönteisesti lautamiessysteemin lakkauttamiseen.
”Lautamiesjärjestelmä ei enää nykyaikana palvele sitä tarkoitusta, jota varten se on alun perin luotu”, sanoo kokoomuksen puoluesihteeri Timo Elo.
Kristillisdemokraatit ei toistaiseksi määrittele kantaansa järjestelmän lopettamiseen, sillä aihe on työn alla hallituksessa, viestittää puolueen puheenjohtaja Peter Östman.
Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskelan mukaan varsinkin vaativissa rikosjutuissa lautamiesjärjestelmä voi aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia sekä hidastaa oikeusprosessia.
”Tämä on ongelmallista kansalaisten oikeusturvan näkökulmasta”, Koskela sanoo.
Keskusta kannattaa maallikkotuomarijärjestelmän säilyttämistä. Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajan Antti Kurvisen mukaan lautamiehet lisäävät lainkäytön läpinäkyvyyttä ja hyväksyttävyyttä kansalaisten keskuudessa.
”Hyvin monissa läntisissä oikeusvaltioissa ovat maallikot tavalla tai toisella mukana rikosoikeusjärjestelmässä. Näin on esimerkiksi Pohjoismaissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa”, Kurvinen huomauttaa.
Oikeusministeri Leena Meri (ps.) sanoi hiljattain Uutissuomalaisen haastattelussa, ettei maallikkotuomarijärjestelmään ole tulossa muutosta lähitulevaisuudessa. Järjestelmää ei tulisi hänestä lakkauttaa kesken vaalikauden.
”Lautamiesjärjestelmän tulevaisuuteen on etsitty vaihtoehtoja kattavasti. Kaikissa vaihtoehdoissa on omat ongelmansa ja määrärahatarpeensa”, Meri sanoo.
Tuomariliiton Vänskä kritisoi eduskunnan hitautta lautamiesasiassa.
”Tämä on yhteiskunnan arvokysymys siitä, paljonko tuomareiden ja tuomioistuimien työtä arvostetaan. Halutaanko käyttää rahaa siihen, että vahvistetaan tuomioistuinten riippumattomuutta?”
Minna Lounatvuori pitää maallikkotuomarin luottamustehtäväänsä hyvin merkityksellisenä. Hänestä tavallisen ihmisen ääntä tarvitaan oikeuteen. Kuva: Taina RenkolaPalataan käräjäsaliin. Valot ovat sammuneet, tuomio on annettu ja Minna Lounatvuori pääsee lähtemään kotiin.
Toisinaan hän saa vielä sähköpostin tuomarilta.
”Meillä on muutama sellainen tuomari, joka lähettää meille sähköpostin kirjoitettuaan tuomion auki. Hän kysyy meiltä lautamiehiltä, mitä mieltä olitte tuomiosta? Oliko asia näin?”
Jutussa on käytetty lähteinä Oikeusministeriön arviomuistiota lautamiesten korvaamisesta (2025) ja arviomuistiota lautamiesten valintatavasta.Lautamiehen asema rinnastuu ammattituomariin
Lautamiesten määrä toimikaudeksi 2025–2029 on 1279.
Lautamiesten palkkioihin ja kuluihin menee hieman yli 2 miljoonaa euroa vuodessa.
Lautamiehen palkkio enintään 6 tunnin istunnolta on 70 euroa ja 95 euroa, jos istunto kestää yli 6 tuntia. Lisäksi maksetaan korvausta ansionmenetyksistä ja esimerkiksi matkarahoista.
- Osaston luetuimmat
