• MT 100 vuotta sitten: Köyhän miehen ainoa työhevonen hirttäytyi köyteen

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 10.7.1926 myös juuston kysynnästä ja niittymadon kyltymättömästä nälästä Jämijärvellä.
    Lehtiuutinen kertoi 100 vuotta sitten hevosten kuolemasta.
    Lehtiuutinen kertoi 100 vuotta sitten hevosten kuolemasta. Kuva: Elina Paavola
    Koti|Historia ja perinne
    11.7.202622:00
    Tuovi Mäkipere

    Juuston kysyntä kotimaisilla markkinoilla on Maaseudun Tulevaisuuden saaman tiedon mukaan jatkunut kohtalaisen vilkkaana ja menekki on edelleen osoittanut nousua.

    Yleisö on nähtävästi yhä enemmän tottunut käyttämään juustoa ravintoaineena lihan asemesta, mikä seikka muuten varsinkin näin kesäaikaan onkin erikoisen suositeltava.

    Vaikka kulutus kotimaisilla markkinoilla onkin tyydyttävä, markkina-alue kuitenkin on siksi pieni, että menekki ei ole pystynyt hintatasoa kohottamaan.

    Sveitsiläisen juuston hinta on nykyisin vaihdellut 14–17 markkaan [nykyrahassa 5,60–6,90 euroa] kilolta. Täysirasvaisen Edamer-juuston hinta on ollut 16:50–17 [6,70–6,90 euroa].

    Ulkomainen kysyntä oli viikon alkupuolella hyvin hiljainen, mutta parani jonkun verran viikon lopulla. Ostot ovat kuitenkin olleet varsin pieniä, joten ne eivät ole pystyneet hintatasoon vaikuttamaan.

    Myöskin on ulkomailla juustoa huomattavat määrät varastossa, joten todennäköisesti lähiaikoina hinnat eivät tule parantumaan.

    Maaseudun Tulevaisuuden ilmoituksella myytiin erikoisen halvalla elonleikkuukonetta.
    Maaseudun Tulevaisuuden ilmoituksella myytiin erikoisen halvalla elonleikkuukonetta. Kuva: Kansallisarkisto

    Niittymadon tuhotyöt Jämijärvellä.

    Kuluvan kesän aikana on niitty-yökön toukka, eli n.s. niittymato tehnyt huomattavaa tuhoa Jämijärvellä.

    Varsinkin vanhat lauhanurmet ovat joutuneet tämän tuhonalaisen johdosta kokonaan paljaiksi. Voidaan sanoa noin 75–100 ha heinämaata joutuneen tuhon omaksi.

    Muutamilla tiloilla, joissa ei viime vuosina ole uudistettu heinänurmia, on niittymato tuhonnut melkein kaiken heinänkasvun. Näin ollen on tärkeätä, koska todennäköisesti tuho ensi vuonna on vielä suurempi, että ryhdytään tarmokkaisiin toimiin niittymadon hävittämiseksi.

    Tämä tapahtuu parhaiten uudistamalla heinänurmet. On siis syytä kyntää ensisijassa madon hävittämät alueet, sekä muutkin vanhat heinänurmet, jotta niihin pesiytyneet toukat kuolevat.

    Lähempiä tietoja asiasta saa Valtion Maatalouskoetoiminnan Tiedonantaja n:o 3 kirjasesta ”Niitty-yökön (Characas graminis) toukka eli n.s. niittymato ja sen torjuminen”.

    Hevosia kuolee Alajärvellä.

    Viime sunnuntaina kuoli Alajärven Koskenvarrella torppari Matti Hattukankaan hevonen hirttäytymällä köyteen. Hevonen oli nuori ja arvokas tamma ja omistajansa ainoa, joten pikkuvaraiselle eläjälle koitui huomattava vahinko.

    Muutamaa päivää myöhemmin hirttäytyi aivan samalla tavalla Kurejoella talokas Juho Latvalan 4-vuotias arvokas työhevonen.

    Lehmä.

    Muutama päivä sitten oli Hyvinkään Uudessakylässä muuan lehmä mennyt syömään ruohoa perunakellarin viheriöitsevälle katolle ja katto petti sen alla.

    Lehmä pudota loksahti kellariin, josta se sitten loukkaantumattomana talutettiin ihmisten ilmoille.

    Lisää aiheesta
    • Vuonna 1925 niittymato riivasi Pohjois-Savossa, ja nälkäisen tuholaisen torjumiseksi neuvottiin kyntämään vanhat nurmet. Kuvituskuva.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Niittymato riivaa suomalaisten peltoja

    • Kuvituskuva. Kyseinen ruoka-asetelma ei liity Perholan Juustolaan.

      Ruoka | Perholan Juustola palkittiin Kultaisella Juustohöylällä

    • Sveitsin Affolternissa sijaitseva show-juustola voisi tuottaa noin kymmenen satakiloista kiekkoa alkuperämerkittyä Emmentaler AOP-juustoa päivässä, mutta tuotantoa on rajoitettu kysynnän laskun takia.

      Maatalous | Suomalaiselle Sveitsin emmental-ongelma on käsittämätön: Se pakottaa monet maan lehmistä syömään vain heinää

      Tilaajalle
    • Ruoka | Suomalainen syö 25 kiloa juustoa vuodessa – viimeisin trendi ei vaadi juustohöylää

      Tilaajalle
    Artikkelin aiheet
    juusto
    niittymato
    hevonen
    maatalous
    Jämijärvi
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää