Joulu on taputeltu, mutta tuikkujen ja kynttilöiden liekit lepattavat vielä monta kuukautta tai läpi vuoden tunnelmaa tuomassa.
Kynttilöiden vaikutuksia sisäilmaan on selvitetty. Yksi ansiokasta työtä tehnyt tutkija, THL:n entinen ylilääkäri Raimo Olavi Salonen menehtyi marraskuussa Kuopiossa 68-vuotiaana.
Salonen tutki pienhiukkasten ja muiden ilmansaasteiden terveysvaikutuksia eläkevuosiinsa asti.
Hänen mukaansa runsasta kynttilänpolttoa pienessä asunnossa voi verrata passiiviseen tupakointiin. Molemmista pääsee samoja aineita ilmaan, joten kynttilöiden suurkuluttajalla jopa keuhkosyöpäriski kasvaa pitkällä aikavälillä.
Kynttilät tuottavat sisäilmaan pienhiukkasia ja kaasumaisia yhdisteitä, jotka pahentavat hengityselinsairauksia ja lisäävät riskiä sairastua hengitystieinfektioihin. Tavallisia oireita voivat olla muun muassa nuha, limaisuus, yskänärsytys ja hengenahdistus.
Kynttilöissä laatu korvaa määrän.
Totta on toisaalta sekin, että elämästä ei selviydy hengissä, kuten muusikko Juice Leskinen riimitteli. Kultainen keskitie lienee avain onneen, sillä tarvitaanhan myös hyvää mieltä tuottavia nautintoja.
Tärkeintä on vähentää kynttilöiden lepatusta, sillä juuri silloin epäpuhtauksia vapautuu ilmaan eniten.
Ilmalämpöpumppu on mainio peli mutta sopii huonosti yhteen kynttilöiden kanssa. Laite tuottaa vetoa, minkä vuoksi kynttilät palavat epätasaisesti ja lepattaen. ”Ilpo” kun ei vaihda ilmaa, vaan kierrättää sitä puhaltamalla ja levittää samalla kynttilän polton epäpuhtauksia.
Kannattaa siis napsauttaa ilmalämpöpumppu pois päältä, kun laittaa tunnelmaa pirttiin.
Toinen simppeli tapa vähentää polttamisesta syntyviä haittoja on sijoittaa kynttilät lähelle paikkoja, joista sisäilma poistuu. Tällöin ilmanvaihtoa voi jopa tehostaa kynttilöiden polttamisen aikana.
Kynttilöiden fiksu sijoittelu on tärkeää.
Lopuksi on hyvä muistaa vanha totuus: laatu korvaa määrän.
Kynttilän raaka-aineella on iso merkitys siihen, mitä hengitämme. Valmistukseen käytetään Suomessa muun muassa parafiinia, steariinia ja mehiläisvahaa. Itsessään ne eivät ole vaarallisia.
Meillä raaka-aineen osuus tuotteen hinnasta on pieni ja palkkojen suuri. Suomalaisten valmistajien ei tarvitse tinkiä raaka-aineiden laadussa yhtä helposti kuin köyhissä maissa, joissa kustannusrakenne on päinvastainen.
Parempi siis pari kotimaista kynttilää pivossa kuin kymmenen ulkomaista oksalla.