Suomessa asuvat uskoivat vahvimmin, että heillä on tietoa sisäilman terveysvaikutuksista, mutta tutkimustiedon vastaiset käsitykset olivat yleisempiä kuin naapurimaissa. Kuva: Jarkko Sirkiä
Monella suomalaisella on vääriä käsityksiä sisäilmasta − näin Virossa ja Ruotsissa ajatellaan
Suomessa asuvat arvioivat kodin sisäilman laadun hyväksi hieman useammin kuin Ruotsissa ja Virossa asuvat.
85 prosenttia Suomessa asuvista arvioi kodin sisäilman laadun hyväksi. Vastaava osuus on Ruotsissa 80 prosenttia ja Virossa 73 prosenttia. Kuva: Jarkko SirkiäKäsitykset sisäilmasta ja siihen liitetyistä terveysriskeistä eroavat Suomen ja naapurimaiden välillä. Asia selviää tuoreesta kyselytutkimuksesta.
Suomessa asuvat arvioivat kodin sisäilman laadun hyväksi hieman useammin kuin Ruotsissa ja Virossa asuvat. Sen sijaan huoli sisäilman terveysriskeistä on Suomessa naapurimaita yleisempää.
85 prosenttia Suomessa asuvista arvioi kodin sisäilman laadun hyväksi. Vastaava osuus on Ruotsissa 80 prosenttia ja Virossa 73 prosenttia. Kaikissa näissä maissa työ- tai opiskelupaikan sisäilman laatua piti hyvänä selvästi harvempi, eli noin kaksi kolmasosaa.
Virossa jopa 63 prosenttia vastaajista koki, että sisäilmaongelmista aiheutuvia terveyshaittoja vähätellään. Suomessa vastaava osuus oli 48 prosenttia ja Ruotsissa 35 prosenttia.
Suomessa asuvat uskoivat vahvimmin, että heillä on tietoa sisäilman terveysvaikutuksista, mutta tutkimustiedon vastaiset käsitykset olivat yleisempiä kuin naapurimaissa.
Tutkimustiedon mukaan esimerkiksi sädesienen esiintyminen ei ole aina merkki sisäilman haitallisuudesta, mutta Suomessa suurin osa vastaajista piti sitä varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta. Naapurimaissa sädesienen merkitystä ei tunnettu usein ollenkaan.
Lisäksi suomalaiset olivat enemmän huolissaan sisäilman terveysvaikutuksista naapurimaihin verrattuna ja pitivät sisäilmaoireita useammin pysyvinä.
Huoli sisäilman terveysvaikutuksista on kuitenkin vähentynyt Suomessa verrattuna vuonna 2018 toteutettuun vastaavaan kyselyyn.
”Sisäilmaan ja sen terveysvaikutuksiin liittyen on käyty vilkasta julkista keskustelua viime vuosikymmeninä erityisesti Suomessa. Se voi heijastua niin väestön kuin viranomaisten ja päättäjienkin käsityksiin”, THL:n erikoistutkija Kati Huttunen sanoo tiedotteessa.
Sisäilmakysely lähetettiin kussakin maassa 5 000:lle satunnaisesti valitulle 25–64-vuotiaalle.
- Osaston luetuimmat
