• MT 100 vuotta sitten: Rajaseutu kaipaa lisää asukkaita ja vesiperäisten maiden kuivaamista

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 21.3.1925 myös hirviaiheisesta huhusta, joka osoittautui todeksi.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti Rajaseudun siirtolaisuudesta 21.3.1925.
    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti Rajaseudun siirtolaisuudesta 21.3.1925. Kuva: Kansallisarkisto
    Koti|Historia ja perinne
    23.3.202523:00
    Tuovi Mäkipere

    Rajaseudut ja sisäinen riitaisuus.

    Siirtolaisuutta rajaseuduille edistettävä.

    Suomalaisuuden Liiton rajaseutuosaston kokouksessa t. k. 18 p:nä, johon kokoukseen asianharrastajilla oli vapaa pääsy, pohjusti ylijohtaja U. Brander kysymyksen: ”Rajaseudut ja sisäinen siirtolaisuus.”

    Alustaja asettui sille kannalle, että sisäisellä siirtolaisuudella on Suomessa yleensä ja erityisesti sen rajaseuduille siksi tärkeä merkitys, että sen jatkuvaa kehitystä olisi sekä valtiovallan että kansalaistoiminnan puolelta tuettava. Olisi sentähden

    1) viime aikoina tapahtunutta sisäistä siirtolaisuutta ja sen tuloksia yksityiskohtaisesti tutkittava;

    2) rajaseutujen asutus- ja viljelysmahdollisuuksien tutkimista olisi järjestelmäisesti ja nopeasti jatkettava;

    3) rajaseutujen oloja ja taloudellisia mahdollisuuksia olisi valtakunnan asukkaille selvitettävä;

    4) rajaseutujen kulkuneuvoja olisi nopeasti parannettava ja viljelyskelpoisia vesiperäisiä maita valtionkin aloitteesta ja varoilla entistä enemmän kuivattava.

    Käytännöllisiä ja kuljetuskustannuksia säästäviä perävaunuja mainostettiin vuosisata sitten Maaseudun Tulevaisuudessa.
    Käytännöllisiä ja kuljetuskustannuksia säästäviä perävaunuja mainostettiin vuosisata sitten Maaseudun Tulevaisuudessa. Kuva: Kansallisarkisto

    Valion voimäärä helmikuussa.

    Valiolle saapui viime helmikuun aikana suoraan meijereistä voita kaikkiaan 16,534 astiaa. Kun vastaava luku viime vuonna oli 13,555 astiaa, on lisäys siis 2,979 astiaa eli 22 %. Valion voimäärän lisäytyminen johtuu tuotannon lisäytymisestä meijereissä, mutta osittain myöskin siitä, että Valiota käyttävien meijerien lukumäärä on lisäytynyt.

    Talo etsi ostajaa 10 000 markalla, eli nykyrahassa noin 3 900 eurolla.
    Talo etsi ostajaa 10 000 markalla, eli nykyrahassa noin 3 900 eurolla. Kuva: Kansallisarkisto

    Hirven tappo.

    Kun huhuja oli ilmaantunut, että Parkanon pitäjän Kuivasjärven kylän sydänmaalla olisi kaadettu hirvi, toimittivat poliisi Aleksi Kuivanto ja metsänvartija Ilmari Papunen huhun johdosta tarkastuksen Venekosken kruununtorpassa sanotussa Kuivasjärven kylässä.

    Tällöin löytyikin riihen kokista kaksi hirven nahkaa, joista toinen hiljattain tapetun hirven nahka ja toinen vanhempi. Vähän matkan päästä riihen takaa risuläjästä löytyi punttu, jossa oli hirvenlihaa n. 80 kiloa. Samoin torpan kartanolta eräästä rehuladosta löytyi heiniin kätkettynä joku kilo hirven lihaa.

    Perunoita oltiin valmiita ostamaan vaunulasteittain.
    Perunoita oltiin valmiita ostamaan vaunulasteittain. Kuva: Kansallisarkisto
    Lisää aiheesta
    • Vapaiden lehmien maidosta tuotteita valmistavista yrityksistä Valio on ainoa, joka ei edellytä lehmien pääsevän ulos talvella tai laitumelle kesäisin.

      Maidontuotanto | Vapaan lehmän maito usean yrityksen valikoimissa – Näin ne eroavat toisistaan

      Tilaajalle
    • Tukkikuorman vientiä lanssille Kannonkoskella 1900-luvun alkupuoliskolla.

      Metsä | Rautaisten tukkijätkien ruokavalio oli kaukana ravitsemussuosituksista ‒ ”Pelkillä kasviksilla ei olisi pärjännyt”

      Tilaajalle
    • Eteläisen Suomen  meijereitä riivasi jääpula helmikuussa 1925.

      Historia ja perinne | MT 100 vuotta sitten: Maito uhkaa hapantua tulevana kesänä, sillä jäätalvi on kehno

  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 4

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 5

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 6

      Hyvinvointi | Lapsena ihmettelin, miksi aikuiset säätivät valojen kanssa – nyt ymmärrän

    • 7

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää