Vaimo saattoi saada puolisoltaan hedelmän lahjaksi entisaikaan hääpäivänä

Hopea- ja kultahäitä on juhlittu Suomessa eniten muihin hääpäiviin verrattuna. Hopeahäiksi kutsutaan päivää, kun pariskunta on ollut 25 vuotta naimisissa. Kultahäitä vietetään 50-vuotishääpäivän kunniaksi.

Hääpäivien eri nimitykset kuvaavat liiton kestoa: mitä pidempään parisuhde on kestänyt, sitä vahvempi ja arvokkaampi on juhlapäivää symbolisesti kuvaava materiaali.

Esimerkiksi ensimmäistä hääpäivää sanotaan paperi- tai pumpulihäiksi.

Tietokirjailija Tiina-Emilia Kauniston mukaan perinteisiin on kuulunut, että mies antaa vaimolleen hääpäivänä lahjan sellaisesta materiaalista, jota päivä kuvaa.

Kultahääpäivänä mies on saattanut antaa puolisolleen esimerkiksi kultakorun.

”Nyt voi tuntua siltä, että hedelmä tai puuvilla on kovin arkinen lahja puolisolle. Viime vuosisadan alkupuolella ne olivat kuitenkin ylellisiä raaka-aineita”, huomauttaa Kaunisto.

Hedelmä viittaa neljänteen hääpäivään ja pellava yhdeksänteen vuosipäivään.

Kaunisto on kirjoittanut tietokirjan Hääkirja: Siksi tahdot (2012) yhdessä Erika Voutilaisen kanssa. Teoksessa käydään läpi Suomen alueen häähistoriaa.

25-vuotishääpäivän eli hopeahääpäivän juhlintaan on liittynyt kukkien antaminen pariskunnalle. Kuva: Kari Salonen

Hopeahääjuhlan on järjestänyt perinteisesti pariskunta itse. Kultahäiden järjestelyistä vastuun ovat ottaneet yleensä pariskunnan lapset, jotka ovat toimineet juhlassa emäntinä ja isäntinä.

Kaunisto sanoo, että materiaalit ja värit ovat näkyneet yleensä häiden vuosipäivien juhlissa.

”Morsiamella on ollut hopeanhohteinen silkkipuku, joka on matkinut oikeaa hääpukua. Juhlapaikka on koristeltu hopeaesinein ja kukin. Hopeisen värin tarkoitus on ollut erottaa päivä tavallisesta hääjuhlasta”, hän kuvailee hopeahäiden historiaa Suomessa ja muualla Euroopassa.

Hopeahääpäivän juhlaan on kuulunut sulhasen alkumaljapuhe. Juhlaan on sisältynyt myös vieraiden laulu hääparille ja avioparin lahjominen kukilla.

Kultahääpäivässä on haluttu sen sijaan huomioida pariskunnan jaksamista, sillä he ovat olleet yleensä ikääntyneitä.

Entisajan Suomessa terveydenhoito ei ollut kovin laadukasta. Voidaankin olettaa, että pariskunta on saattanut kärsiä monenlaisista vaivoista ilman kunnollista hoitoa, Kaunisto kertoo.

Tietokirjailija sanoo, että nykyään pariskunnan ei tarvitse kuitenkaan toistaa itse perinteitä siksi, että muutkin ovat tehneet niin vuosikymmeniä. Vanhoja tapoja voi myös soveltaa omaan makuun sopiviksi.

”Hääpäiviä voi juhlistaa esimerkiksi parisuhdeajalla. Ne ovat varmasti todella mukavia päiviä pariskunnille.”