Joskus saattoi vaurastua, kun rakensi omakotitalon ja myi sen hetken kuluttua pois – sitten tulivat uudet lait ja asetukset

Vielä lapsuudessani moni matalapalkkaisessa ammateissa työskennellyt loi omaisuuksia rakentamalla aina uuden ja uuden talon – ja myymällä ne kerta toisensa jälkeen, kun verovapaus koitti parin vuoden kuluttua.

Ensimmäinen oli kohde saattoi olla peritty mökkitontti, seuraava taas edullinen kaupungin tontti. Jokainen talo oli toistaan hienompi ja paremmalla paikalla. Voittomarginaali vain kasvoi.

Pääasiassa he rakensivat itse ja käyttivät vain joissain erikoistöissä ammattilaisia.

Sitten ajat alkoivat muuttua.

Kymmenen vuotta sitten pientalon rakentaja saattoi päästä omilleen tai tehdä pienen voiton enää Kehä III:n sisäpuolella, jos sattui itse olemaan rakennusalan ammattilainen ja tuttavapiirissä lvi-taitoisia kavereita.

Nyt se ei onnistu edes pääkaupunkiseudulla, sillä korona-aika nosti materiaalien hinnat pilviin ja Ukrainan-sota laski asuntojen hinnat maan kamaralle.

Pääkaupunkiseudulla omatoimigryndaamisen on tehnyt mahdottomaksi pääasiassa kaavoituksen vähyys, mikä on johtanut tonttien ylihinnoitteluun. Tuota kustannusta ei talon myyntihintaan saa.

Muulla Suomessa tontteja taas voi saada halvalla, mutta rakentaminen hinta on melko lailla vakio. Muuttotappiosta kärsivillä alueilla talosta on mahdotonta saada omiaan pois, sillä asuntoja on myynnissä enemmän kuin ostajia.

Pääsyy muutokseen on kuitenkin se, että pientalon rakentamisesta on tullut kallista. Tätä tosiasiaa ei muuta se, että uuden kerrostalo-osakkeen neliöt tulevat usein vieläkin kalliimmaksi.

Uudet rakentamismääräykset ovat tiukentaneet esimerkiksi energiatehokkuutta. Ne nostavat rakentamisen hintaa – mutta toki vastaavasti laskevat käyttökustannuksia.

Talotehtaat pystyvät kamppailemaan materiaalin hinnannousua vastaan, sillä ne ostavat materiaalia suurissa erissä. Siihen ei hartiapankkimies pysty. Rakentamisesta on tullut ammattilaisten massatuotantoa.

Kodin voi silti yhä rakennuttaa suhteellisen edullisesti, jos kilpailuttaa talotehtaat taitavasti, organisoi rakentamisen tehokkaaksi ja pitää työmaan siistinä.

Rikastumaan rakennuttamalla ei enää pääse mutta miksi pitäisikään. Asuminen on perustarve. Parhaimmillaan koti parantaa elämisen laatua ja on turvasatama, jossa voi hengähtää ja latautua maailman myrskyissä.

Kirjoittaja on MT:n toimittaja.