Suomalaiset remontoivat nyt maalaamalla, mutta isot ongelmat ovat pintaa syvemmällä

Uusimmat tiedot suomalaisten remonttiaikeista toistavat vanhaa tarinaa. S-ryhmän tekemä 1 900 ihmisen kyselytutkimus kertoo, että pienet remontit kiinnostavat enemmän kuin suuret.

70 prosenttia aikoo remontoida seuraavan vuoden aikana kodin pintoja. Noin puolet vastanneista suunnittelee sisäseinien maalausta, kolmasosa kunnostaa lattioita ja joka neljäs uusii listoja.

Myös vuosi sitten maalaaminen oli suosituin remontti: 21 prosenttia kertoi tarttuvansa pensseliin ulkona ja 18 prosenttia sisällä. Peräti 37 prosenttia kertoi lykänneensä remontteja edellisenä vuonna.

Meistä on siis hyvää vauhtia tulossa maalareita, eikä siinä ole mitään pahaa.

Rakennukset tarvitsisivat kuitenkin muutakin päivitystä kuin pintaremontteja, sillä jokainen rakenne vanhenee. Ilman remontteja 40 vuodessa korjausvelka voi olla niin suuri, että samalla summalla rakentaisi jo täysin uuden talon.

50 vuodessa uusiksi olisi pitänyt mennä muun muassa vesikatto, julkisivu, talotekniikka, vesijohdot ja viemärit sekä vaikkapa salaojat – eli lähes kaikki muu paitsi runko ja perustukset.

Muutama vuosi sitten asiantuntijat arvioivat, että rakennuskannassamme oli 30–50 miljardin korjausvaje. Omistusasunnossa asuu 3,7 miljoonaa suomalaista, joten henkeä kohden korjausvelkaa on vähintään reilut 10 000 euroa.

Joukossa on myös talostaan tunnollisesti huolehtivia, joten korjausvelka kasautuu väistämättä osalle moninkertaisesti.

Säästäväisyys tai rahan puute tuskin on ainut syy, miksi remontteja jätetään tekemättä.

Omakotitalon jättäminen hunningolle on täysin laillista, eikä välttämättömiin huoltotoimiin velvoita kukaan.

Syyspuuhissa haravaan tartutaan helposti, mutta kourujen puhdistukseen ei usein riitä mielenkiinto. Koivu voi kasvaa rännistä tai vesi tulla tukkeutuneiden rännien ja syöksytorvien vuoksi seinille.

Aina eivät ammattilaisetkaan ole tilanteen tasalla. Ystäväni teetti 10 vuotta sitten timpurilla omakotitalon, ja tämä rakensi puolet talon syöksytorvista umpeen rakennetun terassin sisälle. Roskien poistaminen suppiloista oli mahdotonta.

Jo kahdessa vuodessa syksytorvet olivat niin täynnä lehtiä ja neulasia, että putket piti irrottaa tyhjennystä varten.

Ystäväni vaati sen jälkeen, että terassiin tehdään tarkistusluukut, joiden kautta roskat saadaan kaivojen suppiloista pois.

Olin paikalla, kun asiaa korjattiin. En voinut olla kysymättä timpurilta, mitä hän ajatteli työtä tehdessään. Hän tyytyi murahtamaan: ”Ei näitä ajatella.”