Kysyin rakennusalan ammattilaisilta, missä järjestyksessä taloa kannattaa kunnostaa – kävi ilmi, että harva toimii niin

Onko talossasi jotain rempallaan, mutta korjaus on jäänyt muiden kiireiden tai hankintojen alle? Kyseessä on korjausvelka, etkä ole yksin.

Asiantuntijat ovat arvioineet, että rakennuskannassamme on 30–50 miljardin korjausvaje. Omistusasunnossa asuu 3,7 miljoonaa suomalaista, joten henkeä kohden korjausvelkaa on reilut 10 000 euroa.

Todellisuudessa taakka painaa paljon harvempia hartioita. Taloudessa vain osa osallistuu kuluihin, eikä talokannan korjausvelka jakaudu tasaisesti.

Taloyhtiöissä korjausten jarrumiehet taivutetaan usein enemmistön tahtoon. Sen sijaan omakotitalossa jokainen voi halutessaan viivyttää remontteja niin kauan, että korjaaminen ei ole enää taloudellisesti järkevää.

Talo saa lahota pystyyn rauhassa, jos omistaja niin päättää.

Kotitaloudet investoivat vuonna 2022 korjaamiseen 6–7 miljardia euroa, ja summasta noin 4 miljardia euroa käyttävät omakoti- ja paritaloasukkaat.

Tuolla summalla korjausvelan karttuminen hidastuisi, jos se menisi kiireellisimpiin korjauksiin. Niinhän se ei mene.

Kymppitonni uppoaa hulppeasti keittiöön, lattiaan tai talon maalaukseen, vaikka vanhakin vielä menettelisi. Samaan aikaan salaojat voivat kasvaa heinää ja katon räystäslautojen läpi paistaa päivä. Rännit laskevat veden talon nurkalla, kuten ne ovat aina tehneet.

Urakkamaailman ja Omakotiliitto kysyivät alkuvuonna ihmisten remonttiaikeita. Lähes 1 000 vastaajasta 37 prosenttia lykkäsi viime vuonna remonttia – valtaosa oman taloudellisen tilanteensa tai remontoinnin kalleuden vuoksi.

Nyt vuonna 2024 he aikoivat remontoida ”jotain”. Suosituin oli ulkomaalaus (21 prosenttia), kylpyhuone (19 prosenttia), piha (18 prosenttia) ja sisämaalaus (18 prosenttia) ja energiatehokkuusremontti (12 prosenttia).

Sisämaalaus on suosituimpia remonttejamme, mutta korjausvelka ei sillä lyhene. 

Kysyin kahdelta rakennusalan ammattilaiselta, missä järjestyksessä ja mihin kohteisiin korjausraha kannattaisi käyttää. Toinen asiantuntijoista oli kuntotarkastaja ja toinen keskikokoisen kaupungin rakennustarkastaja.

Kuntotarkastaja piti tärkeimpänä vesikaton uusimista. Kakkoseksi hän laittoi käyttövesiputket sekä sokkelin vedeneristyksen. Jälkimmäiselle on erityinen tarve, jos taloa ympäröi hieno hiekka ilman patolevyjä. Neljäntenä tuli hänen mielestään sadevesien ohjaus riittävän kauas rakennuksesta.

Rakennustarkastaja puolestaan piti käyttövesiputkia tärkeimpänä remonttikohteena. Sen jälkeen hän keskittäisi korjausrahat julkisivuun ja vesikattoon. Hän totesi, että jos 1970-luvun talossa katto tai putkisto on uusimatta, alkaa olla todella kiire.

Molempien mukaan aina kannattaa palkata asiantuntija selvittämään korjausten kiireellisyysjärjestys ja aikataulutus.

Ennakointi on kaiken keskiössä. Jos vesi vuotaa rakenteeseen, edessä on aina iso remontti. Lisäksi paniikin keskellä korjauksen hinnasta tai tekijästä ei enää neuvotella. Otetaan, ken saadaan.