Itsenäisyyspäivänä 2007 vedenjakeluun saatiin apuun varusmiehet. Nokialaiset noutivat vettä omilla ämpäreillään ja kanistereillaan. Kuva: Veli-Matti Parkkinen / Str / Lehtikuva
Tuhannet nokialaiset sairastuivat saastuneesta vedestä – Seija muistaa, miten naapurit pitivät huolta toisistaan
Marraskuussa 2007 Nokialla alkoi Suomen vakavin vesikriisi. Vesijohtovesi oli käyttökiellossa kuukausia.Tilaajalle
Nokian vesikriisin aikaan kirjastonhoitaja Seija Kivelän lapset olivat alakouluikäisiä. Kuva: Seija Kivelän kotialbumiMarraskuun lopussa 2007 Nokialla puhkesi Suomen tähän mennessä laajin juomavesivälitteinen epidemia. Auki jääneen venttiilin kautta talousveden joukkoon pääsi sekoittumaan 400 000 litraa kiintoaineksesta puhdistettua jätevettä.
Epidemian aikana yli 8 000 ihmistä sairastui vatsatautiin, ja kolmen ihmisen epäillään kuolleen sen vuoksi. Juomavesi oli Nokialla kokonaan tai osittain käyttökiellossa lähes kolme kuukautta.
Vahinkoja lisäsi puutteellinen tiedottaminen. Moni kuuli asiasta epävirallisia reittejä pitkin.
Perjantaina 30.11. iltapäivällä kirjastonhoitaja Seija Kivelä sai poikansa koulukaverin äidiltä tekstiviestin: ”Nokian vedessä on jotain. Älkää juoko sitä.”
”Soitin lapsille ja kehotin heitä juomaan jotain muuta kuin vettä.”
Siinä vaiheessa perhe oli tietämättään juonut saastunutta vettä jo kolmatta päivää. Illansuussa Kivelä vei esikoisensa partioleirille.
”Iltayöstä puoliso ja kotiin jäänyt lapsi alkoivat oksentaa ja ripuloida. Yöllä leiriltä soitettiin ja pyydettiin hakemaan lapsi pois. Kun pääsin kotiin, minäkin aloin oksentaa.”
Pari päivää myöhemmin Seija Kivelä näki tietokoneeltaan lehtien kirjoittavan, että Nokialla on 40 sairastunutta.
”Pelkästään meidän taloyhtiössä oli 40 sairastunutta! Emme vain kyenneet lähtemään terveyskeskukseen. Kirjoitin Ylen artikkeliin ärsyyntyneen kommentin, ja minua haastateltiin pääuutislähetykseen.”
”Kun Puolustusvoimat alkoi jakaa vettä, siinä tuli aika isänmaallinen olo.”
Ensimmäisen viikon aikana perhe sai kerran kaupungin lähettämää pullovettä. Se ei riittänyt, vaan kaupasta piti hakea lisää.
”Itsenäisyyspäivänä Puolustusvoimat alkoi jakaa vettä säiliöautoista. Siinä tuli aika isänmaallinen olo. Asukkaat jonottivat vettä omien astioidensa kanssa”, Kivelä kertoo.
Yli puolet pilaantuneen veden alueen asukkaista sairastui vatsatautiin. Tärkeimmät taudinaiheuttajat olivat kampylobakteerit, norovirus ja Giardia lamblia.
Seija Kivelän puoliso joutui terveyskeskuksen vuodeosastolle ja toinen lapsista Tampereen yliopistolliseen sairaalaan nesteytykseen.
Nokian vesikriisistä tehdyn lääketieteen väitöstutkimuksen mukaan 32 prosenttia vatsatautiin sairastuneista kärsi pitkittyneistä niveloireista. Kivelä sai Giardia-alkueläimen aiheuttaman niveltulehduksen siinä vaiheessa, kun muut taudit alkoivat hellittää. Onneksi siitä ei jäänyt pysyviä vaivoja.
Alakoulun vanhempainyhdistyksen puheenjohtajana Seija Kivelä vaikutti siihen, että helmikuussa 2008, kun veden viimeiset käyttörajoitukset purettiin, lapset saivat edelleen pullovettä tuhdisti klooratun vesijohtoveden sijasta.
Kivelä muistelee vatsatautiaikaa ”kummallisena kuplana”. Sillä välin muualla Suomessa elämä pyöri normaalisti.
”Me olimme sairaita emmekä voineet juoda hanavettä emmekä pestä itseämme tai vaatteitamme. Onneksi meidän perheessä oksennettiin ämpäriin eikä lakanoille.”
Nokialaisia ei haluttu saastuneen alueen ulkopuolelle, mutta noin viikkoa myöhemmin perhe kävi salaa suihkussa perheen isän työpaikalla Tampereen puolella.
”Ajoimme sinne myöhään illalla, jolloin paikalla ei ollut muita.”
Nyt, melkein 20 vuotta myöhemmin, Seija Kivelä on ylpeä siitä, miten perhe selviytyi koettelemuksesta. Hän on kuvaillut heitä ”Nokian vesikriisin veteraaneiksi”.
”Kokemus ei ollut pelkästään negatiivinen. Arki mullistui ja järjestäytynyt yhteiskunta tuntui murenevan ympäriltä, mutta alkusokin jälkeen ihmiset alkoivat pitää huolta toisistaan.”
”Nykyään ei jäädä odottamaan, että vesinäyte ehditään tutkia.”
Ventovieraat juttelivat vedenjakelujonoissa. Naapurit pitivät huolta toisistaan, kävivät soittamassa ovikelloa ja kysymässä, tarvitaanko apua.
”He kuskasivat toisiaan kauppaan ja lääkäriin, toivat vettä ja pitivät lukua, että kaikista kuultiin vähintään kerran päivässä”, Kivelä muistelee.
Nokian epidemia oli vesihuollolle kova opetus. Vesikriisin jälkeen Vesilaitosyhdistys julkaisi vesihuoltolaitoksille ohjeet, miten niiden pitää varautua vastaaviin tilanteisiin ja niistä viestimiseen.
Nykyään on tavallista, että jossain päin Suomea kehotetaan keittämään vesijohtovesi. Se ei tarkoita, että suomalaisen veden laatu olisi huonontunut.
”Keittokehotus annetaan nykyään varmuuden vuoksi heti, kun herää pienikin epäilys veden mikrobiologisesta laadusta. Ei jäädä odottamaan, että vesinäyte ehditään tutkia”, kertoo Vesilaitosyhdistyksen valmiuspäällikkö Riina Liikanen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
