Korjausrästien takia kohoavat vesimaksut voivat laskea jopa kodin myyntiarvoa. Kuva: Kari Salonen
Talousveden hinta kiristää kuntien ja vesiosuuskuntien välejä – ”Mikään ei velvoita antamaan alennusta”
Vesiosuuskunnat vaativat kunnilta alennusta talousvedestä, jotta asiakkailta kerättyä rahaa jää myös verkoston saneeraamiseen.Tilaajalle
Vesiosuuskunnille tehtyjen kyselyiden mukaan tarvittava alennus kunnalta ostettavaan talousveteen olisi noin 30 prosenttia. Kuva: Jarkko SirkiäVesiosuuskunnat kaipaavat alennusta suoraan kunnilta ostamastaan talousvedestä.
”Jos kunnan päättäjillä on viisautta ja tahtoa kohdella tasapuolisesti kuntalaisia, he myöntävät vesiosuuskunnille alennuksia. Näin on monessa suomalaisessa kunnassa toimittu, mutta viime vuosina alennuksia on poistunut muun muassa kuntaliitosten myötä”, Suomen vesihuolto-osuuskunnat ry:n (Svosk) puheenjohtaja Vesa Arvonen kertoo.
Tyypillisesti alennusten määrä on vaihdellut jokusesta prosentista aina 50 prosenttiin asti. Arvosen tiedossa ei ole, kuinka moni vesiosuuskunta on saanut asennusta.
Alennuksen tarkoituksena on kattaa kustannuksia, joita vesiosuuskunnalle aiheutuu vesihuoltopalvelun tuottamisesta.
Vesiosuuskunnille tehtyjen kyselyiden mukaan tarvittava alennus kunnalta ostettavaan talousveteen olisi noin 30 prosenttia.
”Se ei kata kustannuksia, jos osuuskunnalla on palkattuja henkilöitä tai kaikki hankitaan ostopalveluina”, Arvonen arvioi.
Hänen mielestään kuntien pitäisi ymmärtää vesiosuuskunnat kunnallisen vesilaitoksen jatkeena.
”Jotkut vesiosuuskunnat ovat myyneet vettä liian halvalla, mikä kostautuu saneerausten laiminlyöntinä ja korjausvelan kasvuna.”
Arvosen mukaan vesiosuuskuntien velvollisuudet ovat kasvussa muun muassa EU-sääntelyn myötä, mikä nostaa myös kustannuksia.
Mikään ei velvoita kuntia antamaan alennusta vesiosuuskunnille.
”Jotkut vesiosuuskunnat ovat myyneet vettä liian halvalla, mikä kostautuu saneerausten laiminlyöntinä ja korjausvelan kasvuna.”
Omaisuudenhallintavelvoite vaatii vesiosuuskuntia huoltamaan verkostojaan. Joissain osuuskunnissa ei ole mietitty, millä saneeraukset rahoitetaan.
”Asiakkaat maksavat ne tavalla tai toisella. Asia koskee samalla lailla kunnallisia laitoksia”, Arvonen toteaa.
Korjausrästien takia kohoavat vesimaksut voivat laskea jopa kodin myyntiarvoa.
Svoskissa on tarkoitus laatia malli, jossa kuntien vesilaitokset ja vesiosuuskunnat voisivat käydä kauppaa muilla kuin asiakashinnoilla.
Vesiosuuskuntien ja kuntien vesihuoltolaitosten välille syntyneitä riitoja on ratkottu oikeudessakin, mutta hallinto-oikeuden ennakkopäätöstä ei ole saatu muun muassa palvelumaksuista.
Yksi oikeutta käyneistä on Melkoniemen vesiosuuskunta, jonka näkemyksen mukaan Parikkalan kunta peri vuosikausia siltä liian korkeita vesimaksuja.
Lopulta Itä-Suomen hovioikeuden päätöksellä Melkoniemen vesiosuuskunta joutui pulittamaan kunnalle yli 80 000 euron edestä vanhoja vesimaksuja vuosilta 2017–2023 sekä oikeudenkäyntikulut päälle.
”Vallalla on käsitys, että taajamien asukkaat tukevat maksuillaan vesiosuuskuntien toimintaa, vaikka asia on yleisesti juuri päinvastainen. Vesiosuuskunnille määrätyillä maksuilla katetaan taajamien asukkaiden tarvetta varten rakennettujen verkostojen kustannuksia”, Melkoniemen vesiosuuskunnan hallituksen puheenjohtaja Matti Kähkönen kirjoittaa MT:lle lähettämässään sähköpostissa.
Kähkösen mielestä osuuskunnille kuuluu antaa rauha käyttää keräämänsä maksut vain omien rakentamiensa verkostojen kustannuksiin.
Kähkönen kertoo, että Parikkalassa vesiliittymän saa taajamassa 100 neliön omakotitaloon 1 000 eurolla, kun taas osuuskuntien toiminta-alueella vesiliittymä maksaa 5 000. Molempiin tulee päälle liittämiskulut.
Jätevesiverkostoissa liittymien hintasuhde on Kähkösen mukaan samankaltainen.
Kähkösen mielestä olisi reilua, että kunnat edes neuvottelisivat vesiosuuskuntien kanssa vesihuollon maksuperusteista ja muista sopimusehdoista.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
