

Kirjallisuustapahtuma Perniössä 1971: vastakkain olivat kirjallisuuskriitikko Pekka Tarkka ja ennätyspainoksiin yltäviä ajanvieteromaaneja tehtaillut Anni Polva. Tarkka tunnusti, ettei itse ole lukenut yhtäkään Polvan teosta. Hän runttasi ne kollegojen käsityksillä.
Anni Polvan (1915–2003) elämästä ja teoksista nyt kirjoittanut Juha Hurme (s. 1959) on Finlandia-palkittu kirjailija ja teatteriammattilainen. Jo alle 12-vuotiaana hän oli lukenut kymmenkunta Tiina-sarjan kirjaa ja pitänyt niistä.
Katsaustaan varten Hurme luki Polvan koko tuotannon. Anni Polvalta syntyi aikuisille, nuorille ja lapsille yhteensä 104 kirjaa, joita on myyty yli 2,5 miljoonaa kappaletta. Itse luin kouluikäisenä kaksi Polvaa; useampia ei ollut hyllyissä, joista luettavat ahmin.
Hurme kertoo vauhdikkaasti teosten vastaanotosta, nostaa onnistumisia ja kankeita suorituksia. Hän käy läpi juonirakenteita ja väläyttää herkullisia yksityiskohtia ajankuvasta. Polvan tuotantoa tuntematonkin voi muodostaa käsityksensä ja valita luettavansa, jos kiinnostus syttyy.
Anni Polva nousi pinnalle aikana, jolloin ajanvietekirjallisuutta halveksittiin. Kaikkia hänen teoksiaan ei huolittu kirjastoihin. Lukemisen piti olla ajattelua kehittävää ja sivistävää.
Kirjailija on sen tasoinen kuin hänen parhaat teoksensa. Kustantajat tapaavat vahtia, että tietty taso säilyy. Polvan kirjat menivät kaupaksi niin hyvin, että häneltä kelpasi kaikki, ja huono leimasi muutkin. Salanimellä Kyllikki Heino julkaistu romaani sai hyvät arvostelut.
Polva nousi pinnalle aikana, jolloin ajanvietekirjallisuutta halveksittiin.
Parhaita tekstinäytteitä siteeratessaan Hurme vertaa Polvaa Maiju Lassilan, Samuli Parosen ja Sally Salmisen kaltaisiin tekijöihin. Hurme arvostaa myös Polvan muistelmien kansatieteellistä merkitystä.
Niinpä ihmettelen kustantajan linjausta kirjan ulkoasussa, joka niittaa Polvan 50–60-lukujen vähäteltyyn viihteeseen. Kaipasin myös Anni Polvan valokuvaa. Hurme on tuttu lukevalle yleisölle, mutta esittely ja kuva hänestäkin olisivat olleet paikallaan.
Onneksi Polva ehti saada arvostusta jo elinaikanaan. Kirjailijaliitto antoi hänelle vuonna 1999 tunnustuspalkinnon Tiina-sarjan merkityksestä nuorten lukuharrastuksen virittäjänä. Vastaavilla virittäjillä olisi kysyntää nyt, kun lukutaidon hiipumisesta kannetaan huolta.