HS: Maaseutuympäristön lukemattomat hyvikset saattavat taata vauvoille terveen elämän

Suomen tunnetuin ekologi Ilkka Hanski esitti aikanaan mullistavan biodiversiteettihypoteesin, jonka mukaan ihmisten terveys on kytköksissä luonnon monimuotoisuuteen. Hypoteesi ehdottaa, että kehon puolustusjärjestelmä häiriintyy, kun se kohtaa yhä vähemmän luonnollisia mikrobeja.

Hanskille työskennellyt ekologian ja evoluutiobiologian maisteri Jenni Lehtimäki jatkaa hypoteesin tutkimista ja pyrkii selvittämään, miten luontoaltistus vaikuttaa lasten immuunijärjestelmän kehitykseen. Hänen uusin, laajuudessaan ainutlaatuinen tutkimushankkeensa tarkastelee, miten eri eliölajit vaikuttavat vauvojen immuunijärjestelmään ensimmäisen elinvuoden aikana. Tutkimuksessa analysoidaan laajasta otoksesta DNA-jäänteitä, ja pyritään hahmottamaan, miten kotien mikrobiympäristö vaikuttaa varhaisten elintasosairauksien riskeihin.

Merkittäviä terveyshyötyjä on jo havaittu: esimerkiksi peltojen ja metsien läheisyydessä asuminen näyttää vähentävän adhd:n, astman, autismista johtuvan atooppisen ihottuman ja tulehduksellisten suolistosairauksien riskiä. Lehtimäki korostaa, että nämä havainnot tulisi huomioida kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa.

Vaikka biodiversiteettihypoteesia ei ole vielä todistettu, tieteenalalla odotetaan, mitä Lehtimäki löytää uraauurtavasta tutkimuksestaan, jonka on määrä valmistua vuoden 2030 tienoilla. Jos hypoteesi osoittautuu paikkansa pitäväksi, se voi mullistaa käsityksen siitä, miten ihmisten asuinympäristöjen suunnittelu vaikuttaa terveyteen.

Pelkkä luonnon läheisyys ei ole Lehtimäen mukaan tarpeeksi, jos luontoon ei mennä. Jo pari tuntia viikossakin riittää mielenterveyshyötyjen saamiseen.

Jenni Lehtimäki itse asuu vanhojen puiden keskellä Helsingin Pukinmäessä, missä hän pyrkii varmistamaan lastensa päivittäisen luontokosketuksen varmistaakseen heille mikrobien immunologiset hyödyt.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat: Näin luonnolle altistuminen vaikuttaa terveyteemme | HS.fi