• MT 100 vuotta sitten: Kuka julmuri sitoi hevosen puuhun ja jätti kuolemaan nälkään?

    Maaseudun Tulevaisuus kirjoitti 22.5.1926 eläinrääkkäyksestä ja huomattavaksi kohoavasta hyljesaaliista Pohjanlahdella.
    100 vuotta sitten hevonen oli tuiki tärkeä apuri ihmiselle, mutta kaikki eivät siitä huolehtineet.
    100 vuotta sitten hevonen oli tuiki tärkeä apuri ihmiselle, mutta kaikki eivät siitä huolehtineet. Kuva: Elina Paavola
    Koti|Historia ja perinne
    16.5.202610:30
    Tuovi Mäkipere

    Sydämetöntä.

    Muutama päivä sitten löydettiin Kerimäeltä metsästä maantien läheltä hevonen kuolleena. Hevonen oli sidottu puuhun ja jätetty, siihen kitumaan ja vähitellen kuolemaan.

    Hevosen omistajasta ei ole saatu tietoa eikä myöskään julmurista, joka eläimen on puuhun sitonut.

    Maitomarkkinat.

    Maidon tuotanto on kahden viimeisen viikon aikana huomattavasti vähentynyt. Tästä johtuen ja ottaen vielä huomioon sen, että viime päivinä on lämpimien ilmojen vuoksi huomattavia maitomääriä pilaantunut, on maidon hinta eilisestä alkaen kohonnut Helsingissä 10 pennillä [nykyrahassa 4 sentillä] litralta, ollen nyt 1:60 [64 senttiä] litra.

    Muutamissa toisissa kulutuskeskuksissa ovat hinnat vielä ennallaan, mutta tulee sielläkin mahdollisesti ennen pitkää hinnoissa muutos.

    Menekki on ollut tähän vuodenaikaan katsoen tyydyttävä. Kulutuskeskuksissa olevan liikamaidon määrä on huomattavasti vähentynyt, mikä johtuu maidon tuotannon yleisestä laskemisesta ja osaksi myös maidon pilaantumisesta.

    Kermaa on viime aikoina saapunut kulutuskeskuksiin varsin runsaasti, joten hinnat ovat pysyneet ennallaan. Kysyntäkin on ollut siksi heikkoa, että suuria määriä kermaa on täytynyt kirnuta voiksi.

    Moottoripyörän lupailtiin mainoksessa helpottavan kesäkiireitä.
    Moottoripyörän lupailtiin mainoksessa helpottavan kesäkiireitä. Kuva: Kansallisarkisto

    Hylkeitä paljon Pohjanlahdella.

    Kalajoelta ilmoitetaan, että sinne on saapunut yksi hylkeenpyyntialus, jossa oli kolme miestä. Nämä ovat kertoneet tänä keväänä olevan huomattavan runsaasti hylkeitä ja olivat liekin parin viikon pyyntimatkalla onnistuneet ampumaan kolmisenkymmentä hyljettä.

    Kun hylkeen pyyntiaika jatkuu, voi tämän kevään hyljesaalis Pohjanlahdella nousta varsin huomattavaksi.

    Suomen ja Norjan väliset vesioikeussopimukset.

    Tasavallan presidentti on vahvistanut asetuksen Suomen ja Norjan välisen Patsjoen ja Vuoremajoen kansainvälisiä vesioikeusoloja koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta sekä asetuksen Suomen ja Norjan välisen puutavaran uittamista Patsjoessa koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta.

    Vahvistettujen asetusten mukaan tulevat mainitut sopimukset voimaan niinkuin niistä on sovittu.

    Suuria tulvia Karjalassa.

    Karjalan kannaksella Raudun ja Valkjärven pitäjissä tulvivat joet parhaillaan valtavasti.

    Vesi, joka on 3 metriä tavallista korkeammalla, on vienyt mukanaan siltoja, sahalaitoksia ja muita rakennuksia. Kaikkiaan on veden alla 1,600 ha niittyä ja viljelysmaata.

    Lisää aiheesta
    • Presidentti William Ruto on julistanut Kenian kaksinkertaistavan maidontuotantonsa. Naiposha farmilla uudehkossa pihatossa on kuitenkin hyvin väljää.

      Maidontuotanto | Maitotilalle jäljelle jäi sadasta 35 lehmää — ankara kuivuus jätti karjalle väljät olot

      Tilaajalle
    • Harmaahylkeestä eli hallista koituu usein harmia kalastajille, kun se tavoittelee herkkupaloja kalanpyydyksistä.

      Kalastus | Hyljevahingot kurittavat ammattikalastusta – yhden kalan saaliista menetettiin lähes 80 tonnia vuodessa

    • Enää tulvavedet eivät seiso pelloilla viikkoja, kertoo maanviljelijä Stefan Widlund (vasemmalla). Joen kunnostustyö oli haastava, toteaa erityisasiantuntija Mikko Ortamala.

      Maatalouden ympäristötoimet | ”Viljelyolosuhteet paranivat huomattavasti” – ennen Loviisanjoen kunnostusta toistasataa hehtaaria peltoja oli vuosittain tulvan alla

    • Demydivin kylä jäi veden alle Ukrainan pohjoisosassa, kun Irpin -joen pato räjäytettiin heinäkuussa 2022.

      Yhteiskunta | Turvemaan muuttaminen takaisin suoksi kiinnostaa monia Venäjän naapureita

    Artikkelin aiheet
    eläinrääkkäys
    maitomarkkinat
    hylkeenpyynti
    vesioikeussopimus
    tulvat
  • Osaston luetuimmat
    • 1

      Matkailu | Risto suunnitteli rakentavansa vain savusaunan leppoisia eläkepäiviä varten – jotain uutta on noussut joka vuosi jo kymmenen vuoden ajan

      Tilaajalle
    • 2

      Historia ja perinne | Tältä näyttää Salpalinjan synkissä tunneleissa nyt

      Tilaajalle
    • 3

      Käsityöt | Keittiökaappeja ei tarvitse vaihtaa vain siksi, että ne ovat rumat – Teresa Törmänen innostaa huonekalujen tuunaukseen

    • 4

      Historia ja perinne | Suomi liitettiin Venäjään sodassa, jossa kaikki meni pieleen – lopullinen niitti lyötiin keskellä erämaata

      Tilaajalle
    • 5

      Reseptit | Ihanan omenapaistoksen kruunaa toskakuorrute

    • 6

      Ruoka | Muistatko vielä 1990-luvun voisarvet? Tällä nimellä ne nykyään tunnetaan

      Tilaajalle
    • 7

      Reseptit | Tähän ohjeeseen tulee kuusi eri kasvista – kerma ja kasvisliemi viimeistelevät kauniin mosaiikin

  • Lisää aiheesta Koneviestissä
    Emeritusprofessorit <strong id="strong-f423de44eaffb2bd2459742ce739a88d">Jukka Ahokas</strong> ja <strong id="strong-0e729a3bee79d50c85340aa9af4875dc">Aarne Pehkonen</strong>.

    Koneviesti | Historiikki kertoo Suomen maatalousteknologian opetuksen vaiheista

  • Turun Rautateollisuus ja Vaunutehdas Oy valmisti Kullervo-traktoreita vuosina 1919–1924. Kullervoja valmistui todennäköisesti alle 200 kappaletta. Valmistus jouduttiin lopettamaan traktorin teknisten ongelmien ja korkean hinnan vuoksi. Kullervot eivät toimineet odotetusti, esimerkiksi alun perin venekäyttöön suunnitellun moottorin jäähdytysteho ei kynnettäessä riittänyt. Sarka-museon yksilö aloitti kartanossa Kangasalla vuonna 1918. Kymmenen työvuoden jälkeen se siirrettiin ensin kartanon omaan museoon ja sieltä Tampereen kautta Loimaalle.

    Koneviesti | Loimaan Sarka-museo esittelee Suomen maatalouden ja maaseudun kehitystä ennen koneita ja koneistumisen jälkeen – katso otteita laajasta näyttelyannista

    Tilaajalle
  • Testit ovat tärkeä osa Koneviestin sisältöä ja keino erottautua muista lehdistä. Testit tehdään käytännön olosuhteissa yrityksissä, tiloilla ja tutkimuslaitoksissa. Kuva on traktorin renkaiden talviominaisuuksien testistä, joka tehtiin MTT Vakolassa vuonna 2011.

    Koneviesti | Koneviesti-lehti tänään vuonna 2012: Vain muutos on pysyvää