Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan hallitus leikkaa lasten hyvinvoinnista

Turun ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon arkkipiispa Tapio Luoma toivoo yhteiskuntaa havahtumaan siihen, kuinka isosta asiasta lapsiperheköyhyydessä on kyse. Hän arvostelee hallitusta lasten hyvinvoinnista leikkaamisesta.

”Ymmärrän sen, että valtiontaloudessa ei voida elää yli varojen ja, että jossakin yhteydessä myös sosiaaliturvasta on leikattava. Mutta, jos tilastot pitävät paikkansa, köyhyys näkyy lapsen elämässä monenlaisina ongelmina. Yhä useampi joutuu turvautumaan sosiaaliturvaan, ja se on vielä suurempi ongelma valtion taloudelle.”

Luoma viittaa tutkimuksiin, joiden mukaan köyhissä perheessä kasvaneilla on muita suurempi riski esimerkiksi mielenterveysongelmiin, psyykenlääkkeiden käyttöön ja työelämästä syrjäytymiseen.

Luoma on jo aiemmin kritisoinut hallituksen leikkauksia, jotka kohdistuvat haavoittuvassa asemassa oleviin. Samanlaisen huolen on tuonut esiin Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispa Elia.

Miksi luterilainen kirkko ottaa kantaa politiikkaan?

”Kirkon on tärkeää ottaa kantaa asioihin, jotka koskevat ihmisen elämää ja luomakuntaa. Meidän täytyy huolehtia lähimmäisistämme, ja heikossa asemassa olevia täytyy auttaa”, Luoma kiteyttää kristillisen etiikan ydinsanoman.

Kirkko voi hänen mukaansa ottaa kantaa kaikenlaisiin yhteiskunnallisiin asioihin.

”Puoluepolitiikkaan emme ota kantaa, vaan rukoilemme esivallan, hallituksen ja oikeuslaitoksen puolesta. Emme myöskään arvota puolueita keskenään. Tietysti kirkon kannalta on hienoa, jos puolue ajaa sellaisia asioita, joita kirkkokin pitää tärkeänä.”

Luoma korostaa, että kyse ei ole siitä, että kirkko edellyttäisi päättäjiä toimimaan tietyllä tavalla, vaan siitä, että puolueet itse haluaisivat toteuttaa hyviä asioita.

Aikaisemmassa puheenvuorossaan Luoma on todennut, että köyhyyden poistamisessa raha on vain yksi osa. Hänestä yhteiskunnassa tulisi kasvattaa kokonaisvaltaista osallisuutta.

”Maaseudulla on pidemmät välimatkat, mutta yhteisöllisyys saattaa olla vahvempaa kuin kaupungeissa. Maaseudulla korostuu naapuriapu. Mutta onko meillä kykyä huomata vaikeuksissa olevien tilanne ja rohkeutta auttaa heitä?” Luoma pohtii.

Hänen mukaansa kyse on lopulta siitä, miten erilaisista taustoista tuleviin lapsiin suhtaudutaan.

”Arvostammeko lapsia ja olemmeko valmiita viettämään heidän kanssaan aikaa? Lapsen on saatava kokea olevansa toivottu ja tärkeä.”